Sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvoivat vuonna 2020

Kuntaliitto on julkistanut yhteenvedon 44 suurimman kunnan sekä kahdeksan kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon ja sen eri toimintojen vuoden 2020 nettotoimintamenoista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset kasvoivat vuonna 2020 edellisvuoteen verrattuna yhteensä 4,9 prosenttia.

Voimakkainta nousu on ollut perusterveydenhuollossa (11,9 %), jossa menoja kasvatti sekä koronan testauksesta että hoidosta aiheutuneet kulut muun muassa tarvike- ja henkilöstömenoissa.

Yhteensä terveydenhuollon kustannuksen kasvoivat 5,7 prosenttia, josta erikoissairaanhoidon osuus oli 2,6 prosenttia. Sosiaalitoimen nettotoimintamenot sen sijaan kasvoivat 2,8 prosenttia edellisvuodesta. 

Suomessa vallinnut koronaepidemia vähensi sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää ja lisäksi tiettyjä palveluja ajettiin alas. Erikoissairaanhoidossa kiireettömiä hoitoja siirrettiin tehtäväksi myöhemmin. Tämän seurauksena on syntynyt hoitovelkaa, joka ei vielä tässä vaiheessa näy menoissa.

Alhaisimmat asukaskohtaiset kustannukset Heinolassa - korkeimmat Pietarsaaressa

Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakoidut asukaskohtaiset kustannukset olivat mittausjaksolla keskimäärin 3 601 euroa. Kustannukset vaihtelivat 4 002 euron ja 2 920 euron välillä. 

Pietarsaaressa asukaskohtaiset kustannukset olivat 11 prosenttia suuremmat ja Heinolassa 19 prosenttia pienemmät, kuin yhteenvedon kunnissa keskimäärin.
 

Tarvevakioituja kustannuksia tarkasteltaessa voidaan havaita, että kuusi kahdeksasta monitoimialaisesta kuntayhtymästä sijoittuu kustannuksiltaan edullisimpien kunnan tai kuntayhtymän joukkoon. 

Tarvevakiointi tekee kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vertailukelpoiseksi ja ottaa huomioon kuntalaisten erilaiset palvelutarpeet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuottaman sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen laskennassa on hyödynnetty alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja sosioekonomisesta asemasta. 

Tarvekertoimen laskentaa erityisesti sairastavuuden mittaamisen osalta on tarkennettu, minkä vuoksi uudet tarvekertoimet ja tarvevakioidut menot saattavat poiketa suurestikin aiemmista.   

Tutustu suurimpien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettotoimintamenoihin ja tarkempiin tuloksiin täällä.