ILMAVA-valmennus: Asikkalassa ilmastotyön resurssivajetta paikataan yhteistyötä tiivistämällä

”Palloa on tärkeää saada liikkeelle koko yhteisön tasolla ”, sanoo kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka.

Asikkalassa on tehty jo vuosia suunnitelmallista ja pitkäjänteisestä ilmastotyötä. Päijäthämäläinen kahdeksan tuhannen asukkaan kunta on osallistunut esimerkiksi hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoon jo vuodesta 2013 alkaen. Hyvästä pohjatyöstä huolimatta kunnan lähteminen mukaan Kuntaliiton ILMAVA-valmennukseen ei ollut kuitenkaan itsestään selvä asia.

Pienissä kuntaorganisaatioissa joudutaan monesti harkitsemaan tarkasti osallistumista hankkeisiin, joista aiheutuu lisätyötä jo valmiiksi äärimmilleen kuormitetulle kuntaorganisaatiolle. Tästä syystä kunnanjohtajan ajatus ILMAVA-valmennukseen osallistumisesta herätti Asikkalan johtoryhmässä tarkkaa pohdintaa. Ikola-Norrbacka ei kuitenkaan luovuttanut tärkeänä pitämässään asiassa, vaan täytti määrätietoisesti hakemuksen. ”Jossain vaiheessa alkoi vähän itseänikin mietityttää, että miten tämä oikein klaarataan”, muistelee Ikola-Norrbacka naurahtaen.

Kun Asikkala pääsi mukaan ILMAVA-valmennukseen, kunnan kehitystehtäväksi määriteltiin ilmastoviestinnän kehittäminen. Aihepiirin valinta oli Ikola-Norrbackan mukaan varsin helppoa, sillä viestinnän kehittämistarpeet olivat nousseet selvästi esille myös hänen omassa työssään. Käytännön ilmastotoimista haluttiin välittää viestiä nykyistä paremmin niin kunnan luottamushenkilöille, asukkaille kuin kunnan ulkopuolellekin. ”On ollut turhauttavaa törmätä toisinaan vähätteleviin kommentteihin oman kunnan ilmastotyöstä. Etenkin, kun itse tiedostaa sen, miten hyvää ja vaikuttavaa se oikeasti on”, sanoo Ikola-Norrbacka. Hankkeeseen osallistumisen aiheuttamasta stressivaiheesta päästiin hänen mukaansa kuitenkin kunnassa nopeasti yli. ”Etenimme kunnan sisällä varsin nopeasti hyvään keskusteluun siitä, miksi tämä ilmastotyö ei ole meillä kovin näkyvää ja miksi me ei olla siinä ulospäin tarpeeksi uskottavia”, hän toteaa.

Ikola-Norrbacka näkee, että ilmastotyön on nykyisin kunnan menestymisen kannalta tietynlainen välttämättömyys. Eikä kyse ole pelkästään kunnan ympäristömyönteisen brändin rakentamisesta, vaikka ilmastoasioita huomioimalla voidaankin vahvistaa kunnan pito- ja vetovoimatekijöitä. ”Niin Asikkalassa kuin monessa muussakin kunnassa ymmärretään, että maailman muuttuessa myös kuntien on muututtava. Myös ollakseen houkuttelevia”, miettii Ikola-Norrbacka.

Toisaalta ilmastotyöstä koituvien myönteisten talousvaikutusten hahmottaminen ei ole tässä suhteessa aivan yksinkertaista. ”Ei siihen ole olemassa mitään laskuria, paljonko meille veroeuroja tästä tulee. Meidän täytyy vain viestiä aidosti itsestämme ja toivoa, että kuntalaiset pysyvät täällä. Sekä mielellään saada joku vielä muuttamaankin tänne”, pohtii Ikola-Norrbacka.

Yhteistyöstä tehokkuutta ilmastotyöhön

Pienissä kunnissa ilmastotyöhön käytettävissä olevien johtamis- ja viestintäresurssien niukkuus on hyvin yleistä. Myös Ikola-Norrbacka myöntää kokevansa usein ilmastotyön edistämisessä riittämättömyyden tunnetta. “Pöydällä on jatkuvasti paljon virkavastuun piiriin kuuluvia asioita, joiden jalkoihin kaikki muu kehittäminen tahtoo väkisinkin jäädä. Eikä pienessä kunnassa usein ole ketään, jolle töitään voisi kiireisimmillä hetkillä delegoida”, hän harmittelee.

Resurssipulan helpottamiseen ei ole Ikola-Norrbackan mukaan tarjolla helppoa reseptiä. Asikkalan osalta tilanne ei ole edes huonoin mahdollinen, sillä kunnan talous on keskimääräistä paremmassa kunnossa. Kunnanjohtajan mielestä olisi perusteltua, että valtio kohdentaisi pienimmille ja vähävaraisimmille kunnille suoraa taloudellista tukea ilmastotyön edistämiseen. Siitäkin huolimatta, että toimenpide voisi aiheuttaa närää isompien kuntien ja kaupunkien keskuudessa.

Ilmastotyötä tekevien käsien puutetta kannattaa Ikola-Norrbackan pyrkiä helpottamaan myös hakeutumalla rohkeasti erilaisiin yhteistyömuotoihin sekä paikallisesti että kuntarajojen ulkopuolella. Asikkalalla on aihepiiristä tuoreita ja varsin myönteisiä kokemuksia Lahden ympäristöpääkaupunkivuoden toimintaan osallistumisen kautta. Yhteistyökuvioihin osallistumalla voidaan kunnanjohtajan mielestä vahvistaa merkittävästi myös omaa asiantuntijuutta ilmastoteemoihin liittyen. ”Olemme olleet mukana Kestävä Lahti -säätiön hallituksen työskentelyssä. Se on ollut ja on edelleen hyvin tärkeä voimavara, josta on varmasti meille paljon hyötyä myös kunnan tulevassa kehittämistyössä”, toteaa Ikola-Norrbacka.

Kunnanjohtajan mukaan on myös tärkeää, että ilmastotyötä kyetään edistämään kuntaorganisaation sisällä aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä. Hän näkee kunnassaan tehdyn työn terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi rohkaisevana esimerkkinä, josta voidaan ammentaa oppia myös ilmastotyön kehittämiseen. ”Asikkala valittiin vuonna 2018 Suomen liikkuvimmaksi kunnaksi. Kunnianosoituksen vahvana taustatekijänä oli palvelualueiden rajat ylittävä yhteistyö”, sanoo Ikola-Norrbacka. Hänen mukaansa samantyyppinen toimintamalli on sovellettavissa myös kunnan ilmastotyön vahvistamiseen. ”Uskon, että se on täysin tehtävissä myös ilmastotyön osalta. Kun kaikki palvelualueet tietävät toistensa tekemiset, voidaan etsiä helpommin synergiaetuja käytännön asioissa”, hän rohkaisee.

Vähemmän juhlapuheita, enemmän käytännön tekemistä

Ikola-Norrbacka kokee, että ILMAVA-hankkeen anti oli Asikkalan kunnalle kokonaisuutena arvioida varsin hyödyllinen. Ennen kaikkea hanke toimi herättelijänä sen suhteen, että kunnan ilmastotyössä ei voi jäädä polkemaan paikoillaan. ”Tämä hanke oli meille hyvä itsetiedostamisen hetki. Ei riitä, että hoemme jatkuvasti olevamme HINKU-kunta, vaan tarvitaan aitoja konkreettisia tekoja ja myös niiden aktiivista esille tuomista”, hän muistuttaa.

Asikkalassa ilmastotyöhön ja muihin kestävää kehitystä edistäviin toimenpiteisiin onkin viime aikoina lisätty selvästi panostuksia. Kuntaan on esimerkiksi hiljattain päätetty palkata 60 %:n työajalla hallinnon kehittämispäällikkö, jonka tehtäviin sisältyy kestävän kehityksen koordinointi. Ikola-Norrbacka uskoo, että tämä ratkaisu tarjoaa erittäin hyvän lisäresurssin johtoryhmälle ja ympäristönsuojelusihteerille kunnan ilmastotyössä.

Ikola-Norrbacka näkee, että Asikkalan kunnan ilmastojohtaminen on kehittymässä myönteiseen suuntaan. Kunnanjohtajan tavoitteena on, että organisaatio alkaisi toteuttamaan asiaa ilman, että siitä täytyy koko ajan erikseen huomauttaa. Lisäksi on tärkeää pitää mielessä, että vaikuttavaa ilmastotyötä on hyvin hankalaa toteuttaa pelkästään kuntaorganisaation omin voimin. ”Kunta tarvitsee ilmastotyöhön tuekseen myös kuntalaisia, luottamushenkilöitä ja yrityksiä. Tässä meillä on tosi pitkä polku vielä edessä. Mutta hyvällä tiellä ollaan ilman muuta”, päättää Ikola-Norrbacka.

Tagit