ILMAVA - Ilmastojohtamisen valmennus kunnille käynnistyi alkuvuodesta

ILMAVA - ilmastojohtamisen valmennus kunnille käynnistyi tammikuussa ensimmäisellä yhteisellä tapaamisella ja jatkui toisella yhteisellä tapaamisella maaliskuussa. Valmennuksen tavoitteena on lisätä kunnan kykyä vastata ilmastonmuutokseen, lisätä kuntajohdon kyvykkyyttä tehdä ilmastojohtamista sekä kehittää kuntajohdon, ilmastoasiantuntijoiden ja muiden toimialojen välistä vuorovaikutusta. Mukana valmennuksessa ovat Asikkala, Forssa, Heinola, Hollola, Hämeenlinna, Hämeenkyrö, Imatra, Lahti, Tampere, Tornio, Turku, Padasjoki ja Porvoo 

Alkaneessa valmennuksessa kunnat ovat päässeet tekemään itsearviointia heidän tämänhetkisestä ilmastojohtamisen tilanteestaan sekä pienryhmissä pohtimaan ilmastotyön onnistumisiaan ja ongelmiaan. Evästyksiä ilmastojohtamisen aiheeseen kunnat ovat päässet kuulemaan Jenni Airaksiselta (Tampereen yliopisto), Jyri Seppälältä (SYKE), Tiia Merenheimolta (Motiva), Emmi Niemiseltä (Tampere), Henrik Rainiolta (Porvoo) sekä Jonna Kangasojalta ja Emma Luomalta (Akordi). Evästyksien esitykset löytyvät ILMAVAn kotisivulta

Kunnan ilmastotyö on prosessi, joka voi syntyä erinäisiä polkuja pitkin 

Onnistumisien läpikäynnissä nousi esiin kuntien monet tavat ryhtyä ilmastotoimiin. Toisilla kunnilla on takana pitkään jatkunut vahva ja aktiviinen kestävän kehityksen työ sekä luonnonsuojelutyö, mitkä ovat luoneet hyvän pohjan jatkaa aktiivista ilmastotyötä. Toisilla kunnilla työ on vasta aloitettu yksittäisten ilmastomyönteisten tekojen kautta tai ilmastoverkostoon liittymisen myötä.

Kysyttäessä, mitä asioita kunnassa sisällytetään ilmastojohtamiseen, nousivat strategia, viestintä, yhteistyö ja talous korkealle. Osa kunnista koki, että johtaminen on jo tuonut onnistumisia ilmastotyön edistämisessä, mutta edelleen kunnissa kaivataan työkaluja työn sitouttamiseen ja tavoitteisiin pääsemiseen. Tällä hetkellä kunnat osaavat tunnistaa ja tehdä yksittäisiä ilmastotekoja, mutta niiden yhtenäinen johtaminen ja jalkauttaminen toimialoilla voi olla haasteellista.  

Itsearvioinnissa suurimmiksi kehityskohteiksi kuntien kesken nousi ilmastotoimien suunnittelun kytkentä osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua toimialoilla, ilmastovaikutusten arvioinnin hyödyntäminen päätöksenteossa sekä ilmastotyön toteutumisen seurantatiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä. Toisaalta nostettiin esiin myös poliittisen johdon tärkeys sekä pohdittiin, miten ilmastotyö saadaan osaksi arjen työn johtamista ja miten saadaan muodostettua yhteinen tahtotila.  

Arvioinneista konkreettisiin tekoihin 

Valmennuksen aikana kunnat pyrkivät ratkaisemaan viheliäistä ilmastojohtamisen ongelmaansa yhdessä sparraajien kanssa. Kehitystehtäviksi on konkretisoitunut muun muassa ilmasto-ohjelman laatiminen, Ilmastotyön asioihin perehdyttäminen, kunnan eri toimijoiden rooli ja sitoutuminen ilmastotoimien toimeenpanoon sekä vertaisarviointi, jolla haetaan tukea kaupunkien ilmastojohtamisen arviointiin.  

Valmennus jatkuu kehitystehtävien parissa työskentelyllä syksyyn saakka. Seuraava yhteinen tapaaminen toteutetaan 8.-9.9.2021 toivon mukaan paikan päällä Lahdessa. 

Tagit