Uudet kestävät kunnat

Kunnan tulevaisuutta rakennetaan yli valtuustokausien, kannustaa Kemiönsaaren kunnanjohtaja Erika Strandberg

Kuva: Mathias Lönnström

Kuntaliiton Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa on tunnistettu kuntien kehittymisen kannalta keskeisiä haasteita ja mahdollisuuksia sosiaalisesti, taloudellisesti, ekologisesti ja teknologisesti kestävien kuntien rakentamiseksi. Tässä haastattelusarjassa kysymme kuntajohtajilta, miten tunnistetut ilmiöt resonoivat läpi kuntakentän.

- Kemiönsaaressa kaksikielisyys on vahva osa kunnan kulttuuria ja se on nostettu vahvuudeksi myös kunnan strategiassa, kertoo Kemiönsaaren kunnanjohtaja Erika Strandberg.

Arjessa kunnan kaksikielisyys tuottaa aika ajoin myös haasteita. Vaikka Kemiönsaaressa kunnan viestintä ja esimerkiksi valtuuston esityslistat toteutetaan kaksikielisesti, nousevat eri äidinkieliä puhuvien kuntalaisten kielelliset painotukset palvelutilanteissa esiin.

- Ajattelen, että kaksikielisyyden tunnistaminen ja sen myötä palveluiden tarjoaminen kahdella kotimaisella kielellä myös sote-uudistuksen jälkeen on tärkeää. Esimerkiksi Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle on kehittymässä keskushallinnollinen alue, jossa Kemiönsaaren, Paraisten ja ruotsinkielisen Turun kaksikielisyys on huomioitu omana tekijänään.

Kunta luo aktiivisesti kokeilevaa kulttuuria

Noin seitsemäntuhannen asukkaan Kemiönsaaressa on kunnan kokoluokkaan verrattuna otettu ennakkoluulottomasti erilaisia digialustoja käyttöön, vaikkakin isojen kaupunkien käyttämien ohjelmistojen hyödyntäminen pienessä kunnassa voi osoittautua paikoin ongelmalliseksi. Strandbergin mukaan myös hankeosaaminen Kemiönsaaressa on vahvaa.

- Kunnan omalla aktiivisuudella on iso rooli kehittämistyössä. Myös pieni kunta voi niin halutessaan toimia ketterästi ja kokeilevasti, Strandberg painottaa.

Pieni kunta voi hakea kokeilukulttuuriin tukea myös kuntaverkostoista. Strandberg muistuttaa myös hyvien käytäntöjen jakamisesta läpi kuntakentän.

- Yhteistyötä tarvitaan myös tiedolla johtamisen ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. Olisi hienoa, että pakollisten tehtävien toteuttamisen lisäksi kunnan kehittämisessä olisi mahdollista olla luova.

Sesonkiaika tuo pieneen kuntaan omat erityispiirteensä

Kemiönsaari on nimensä mukaisesti saaristokunta, jollaisia ovat useat ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Saaristomaisuus yhdistää, mutta toisaalta kuntien vaihtelevat sijainnit esimerkiksi suhteessa kasvukeskuksiin tuovat kuntien toimintaympäristöihin erilaisia painotuksia.

- Kemiönsaari tekee yhteistyötä toisen Varsinais-Suomeen kuuluvan kaksikielisen ja saaristomaisen kunnan, Paraisten kaupungin, kanssa erityisesti ympäristöön ja kielikysymyksiin liittyvissä asioissa. Elinkeinokysymyksissä Paraisten painotus on puolestaan Turun suuntaan, Strandberg pohtii.

Saaristomaisuuden myötä Kemiönsaaren erityispiirteenä ovat myös vuosittaiset, matkailutoimialaa vahvistavat sesonkiajat. Strandberg nostaa esiin, kuinka sesongeista kumpuavat olosuhteet tulisi ottaa paremmin huomioon myös infrarakentamisen rahoitusperusteissa. Tieosuudet, joilla raskas liikenne, pyöräilijät ja esimerkiksi matkailuvaunuyhdistelmät liikkuvat samanaikaisesti sesongin aikaan, vaatisivat kehittämistä.

- Kannatan erillistä kiintiötä sellaisille infrahankkeille, jotka edistäisivät paikallista elinvoimaa myös pienissä kunnissa, Strandberg ehdottaa.

Sesonkiajat ovat havahduttaneet Kemiönsaaressa myös matkailualan kasvavaan osaajapulaan. Esimerkiksi sopivien ravintolatyöntekijöiden, kuten kokkien, löytäminen on osoittautunut hankalaksi. Osaajien saatavuuden parantamiseksi Kemiönsaaressa on tehty muun muassa rekrytointiyhteistyötä paikallisten koulujen kanssa, ja esimerkiksi matkailuyrittäjät ja kokin ammattiin opiskelevat ovat verkostoituneet sen avulla. Myös digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia verkostoitumiseen.

- Ajattelen, että pienen kunnan tulevaisuuden rakentaminen on pitkäjänteistä ja päättäjien tulisi ajatella työssään etukäteispainotteisesti yli valtuustokausien. Päätöksenteko on hidasta, mutta jos hyviä päätöksiä tehdään vähän kerrallaan, ne merkitsevät enemmän kuin pikaratkaisut.

Uudet kestävät kunnat -ohjelmassa tunnistetut haasteet ja mahdollisuudet on koostettu Kuntaliiton verkostoissa käytyjen keskustelujen, työpajojen, ryhmähaastattelujen, tutkimusten, ennakointiaineistojen ja verkkoaivoriihien pohjalta. Haasteet ja mahdollisuudet ruotsin- ja kaksikielisille kunnille ovat luettavissa osoitteessa www.kuntaliitto.fi/uudet-kestavat-kunnat.

Haastattelun teksti: Aino Lappalainen

Tagit