Kuntien valtionosuuksiin odotettavissa lisäleikkaus vuodesta 2024 alkaen

Kysyimme lokakuussa kaikkien yli 20 000 asukkaan kaupunkien ja kuntien ennusteita kuluvan vuoden 2022 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannuksista. Kyselyyn vastasi 52 Suomen 60 suurimmasta kaupungista ja kunnasta. Koronatuet ohjeistettiin ottamaan huomioon nettokuluja arvioitaessa koko vuoden osalta. 

Vastausten mukaan hyvinvointialueille 1.1.2023 siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kulut ovat kaupunkien ja kuntien arvion mukaan ylittymässä noin kolme prosenttia kuntien tämän vuoden talousarvioista. Tämä tarkoittaisi, että siirtyvien tehtävien kulut voivat kasvaa jopa yli seitsemän prosenttia vuoden 2021 tilinpäätöksistä. 

– Yli seitsemän prosentin vuotuinen kasvu sote-kuluissa on suuri. Kuntien kannalta myönteistä kuitenkin on, että kasvavat verotulot kattavat suurelta osin siirtyvien sote-kulujen kasvun, kertoo kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen

– Keväällä päätetty 12,64 prosenttiyksikön leikkaus kunnallisveroprosentteihin tuottaa aiempia arvioita suuremman euromäärän, samoin kuin kunnilta yhteisöverosta siirtyvä kolmannes. Arviot vuodesta 2022 toki tarkentuvat vielä, toteaa asiantuntija Benjamin Strandberg

Siirtyvien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kulujen kasvu vuonna 2022 tarkoittaa sitä, että kuntien rahoitusta tullaan siirtämään hyvinvointialueille ennakoitua enemmän. 

– Kuntien verotuloja ja valtionosuuksia on siirtymässä jopa noin puoli miljardia tähän mennessä arvioitua enemmän. Tämä siis lisää hyvinvointialueiden rahoitusta vastaavalla euromäärällä, toteaa kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen

Valtiovarainministeriö tarkistaa kunnilta hyvinvointialueille siirrettävien tulojen määrän koko maan tasolla eurolleen siirtyviä kuluja vastaaviksi vuoden 2022 taloustietojen valmistuttua syksyllä 2023. Tarkistus otetaan huomioon kuntien valtionosuudessa vuodesta 2024 alkaen. Koska kuntien veroprosenttien leikkausta ei enää muuteta, mahdollinen kulujen ja tulojen epäsuhta kuitataan valtionosuuksista. 

– Kyselyn tietojen perusteella arvioimme, että kuntien valtionosuuksia joudutaan vähentämään vielä jälkikäteen noin 100–150 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä noin 30 euron lisävähennystä asukasta kohti jokaisen kunnan valtionosuuteen, toteaa erityisasiantuntija Olli Riikonen.   

Kuntien valtionosuudet ovat vuonna 2023 noin 650 euroa asukasta kohti. Mahdollinen leikkaus vähentää valtionosuuksia vuodesta 2024 alkaen. 

Vuoden 2022 tilinpäätösennuste

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme