Pelastuslaitokset ovat huolissaan pelastustoimen koulutusuudistuksen vaikutuksista pelastusalan palvelutuotannon suorituskykyyn ja kasvavaan pelastajapulaan. Pula pelastusalan ammattilaisista on arkipäivää pelastuslaitoksilla jo nyt ja pelastusalan koulutusjärjestelmän uudistuksen pelätään tulevaisuudessa syventävän entisestään alan henkilöstövajetta.
Pelastuslaitokset ovat esittäneet tulevaisuuden pelastusalan koulutusjärjestelmän pohjaksi mallia, jossa pelastajatutkinto säilyisi ammatillisena tutkintona, joka takaisi tulevaisuudessakin pelastajille kohtuullisen nopean työelämään pääsyn sekä riittävän ja laadukkaan työssäoppimisen määrän osana uudistuvaa koulutusjärjestelmää.
Muutoksena nykyiseen koulutusjärjestelmään pelastuslaitosten esittämässä mallissa olisi se, että tutkinto olisi laajuudeltaan erikoisammattitutkinnon tasoinen, jolloin tutkinto mahdollistaisi jonkin verran nykyistä laajemmat oppimissisällöt sekä takaisi edelleen pelastajien työtehtävien vaatiman vankan ammatillisen osaamisen ja kädentaidot.
- Näkymissä ei ole sellaisia laajoja yhteiskunnallisia muutoksia, joiden vuoksi pelastajan työtehtävät edellyttäisivät tulevaisuudessakaan ammattikorkeakoulututkinnon mukaista osaamisen laajuutta tai sen myötä liki kolminkertaista opintosisältöjen määrää sekä kestoa verrattuna nykyiseen pelastajatutkintoon, toteaa Satakunnan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Pekka Tähtinen.
- Tästä syystä ammattikorkeakoulututkinnon osaamistason tavoittelu ei ole perusteltua pelastusalan perustutkintotasoksi, Tähtinen jatkaa. Tähtinen on toiminut pelastuslaitosten edustajana pelastusalan koulutuksen uudistamishankkeessa.
Koulutusjärjestelmää uudistettaessa on otettava huomioon, että pelastajan ammatin ja työtehtävien kannalta nimenomaan ammatillisen osaamisen, kädentaitojen ja fyysisen suorituskyvyn on oltava vahva. Pelastuslaitokset eivät usko, että ammattikorkeakoulutasoinen pelastajakoulutus itseisarvona tuottaisi työelämän ja pelastajan työtehtävien kannalta merkittävää lisäarvoa alalle, vaan uhkana nähdään ammatillinen perusosaamisen ja palvelutuotannon suorituskyvyn heikentyminen sekä lisääntyvä työvoimapula koulutusajan merkittävän pidentymisen myötä.
Ammattikorkeakoulututkinnon osaamistason laajuus on perusteltua työelämän tarpeiden ja pelastusalan työtehtävien pohjalta vasta esimies- ja päällystötehtävissä Tähtinen painottaa. Pelastuslaitokset ovatkin esittäneet, että nykyisenkaltaiset erilliset alipäällystö- ja päällystötutkinnot korvattaisiin tulevaisuudessa yhdellä pelastusalan ammattikorkeakoulututkinto -kokonaisuudella.
- Pelastajatutkinnon toteuttaminen erikoisammattitutkintona on perusteltua myös siitä näkökulmasta, että koulutusjärjestelmää tulee voida hallinnonalakohtaisesti ja ketterästi kehittää myös toimintaympäristön vaatimusten muuttuessa, toteaa koordinaattori Terhi Virtanen Kuntaliitosta.
Tulevaisuuden työelämän vaatimuksiin ja yhteiskunnan tarpeisiin liittyy yhä enemmän epävarmuustekijöitä, joihin on mahdotonta varmuudella kyetä vastaamaan. Tästä syystä pelastusalan koulutusjärjestelmä tulee säilyttää sellaisena, että sen sisältöä on mahdollista jatkossakin ketterästi ja toimialakohtaisesti kehittää. Pelastuslaitokset painottavat, että pelastusalan koulutusuudistuksessa tulee edetä työelämän ja yhteiskunnan tarpeet edellä sekä selvittää kattavasti uudistuksen reaaliset vaikutukset palvelutuotantoon.
Lisätietoja:
Pekka Tähtinen, pekka.tahtinen@satapelastus.fi, Puh. 02 621 1500
Terhi Virtanen, terhi.virtanen@kuntaliitto.fi, Puh. 09 771 2624
Kuntaliiton yhteydessä toimiva Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on Suomen kaikkien 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita, taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.