Miten lasten ja nuorten tulevaisuususkoa voitaisiin vahvistaa? Opetushallitus ja Kuntaliitto palkitsevat hyvin toimivan mallin Cygnaeus-palkinnolla

Miten lasten ja nuorten tulevaisuususkoa voitaisiin vahvistaa? Tähän etsitään nyt toimivia käytäntöjä vuoden 2026 Cygnaeus-palkintohaussa. Palkinnon myöntävät vuosittain Opetushallitus ja Kuntaliitto.

Useissa tutkimuksissa on viime vuosina havaittu, että lasten ja nuorten tulevaisuususko on kääntynyt laskuun. Luottamuksen ja toiveikkuuden heikkeneminen voi vaikuttaa haitallisesti mahdollisuuksiin elää hyvää elämää ja toimia osana yhteisöjä. Siksi on tarpeen miettiä ja kerätä keinoja tulevaisuususkon vahvistamiseksi.  

Palkittava toimintamalli voi liittyä tulevaisuususkon rakentamiseen monilla eri tavoilla. Siinä voidaan esimerkiksi luoda rakentavaa ja arvostavaa keskustelukulttuuria tai vahvistaa nuorten osallistumisen mahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä. Malli voi liittyä ilmasto- ja ympäristöteemojen ympärille tai turvallisen arkiympäristön luomiseen.

- Palkittavassa mallissa arvostamme sitä, että lapset ja nuoret kokevat itse toimijuutta ja kokevat tulevansa kuulluiksi, eivätkä siten ole vain päätöksenteon kohteina, palkintotoimikunnan jäsen opetusneuvos Mikko Hartikainen Opetushallituksesta toteaa.   
Palkinto voidaan myöntää yksilölle, yhteisölle tai hankkeelle, joka toimii joko formaalin, informaalin tai non-formaalin oppimisen saralla. 

- Kannustamme kaikkia teeman parissa työskenteleviä ja lasten ja nuorten kanssa toimivia jakamaan hyviä käytäntöjä. Vaikka vain yksi taho palkitaan, haluamme tehdä näkyväksi sitä arvokasta työtä, jota tehdään tulevaisuususkon vahvistamiseksi, vinkkaa erityisasiantuntija Mari Sjöström Kuntaliitosta.  

Tänä vuonna palkinnon saajan valitsevat Startup Refugeesin toimitusjohtaja Aicha Manai ja Aalto-yliopiston apulaisprofessori, filosofi Frank Martela.  

- Näen työssäni päivittäin, miten eritaustaisten ihmisten osaaminen ja kohtaamiset vahvistavat yhteiskuntaamme, Manai toteaa. - Tulevaisuususko on minulle ennen kaikkea uskoa ihmisiin ja siihen, että erilaisista taustoista tulevat ihmiset voivat yhdessä rakentaa parempaa yhteiskuntaa. Polarisaatio, vastakkainasettelu ja epävarmuus haastavat tällä hetkellä yhteiskuntamme luottamusta ja yhteenkuuluvuutta. Juuri siksi tarvitsemme kykyä nähdä erilaisuus voimavarana ja löytää tapoja rakentaa siltoja ihmisten välille.  

Filosofi Frank Martela kertoo olevansa melioristi. Meliorismi tulee latinan kielen ‘’parempaa’ ja parantamista’ tarkoittavasta sanasta.  

- Melioristi ajattelee, että ”maailma ei ole pahin mahdollinen eikä paras mahdollinen, mutta sitä on mahdollista parantaa.” Kaikissa tilanteissa on myös jokin asia, johon voi itse vaikuttaa. Fokus kannattaa viedä näihin asioihin, jotta pysyisi toimintakykyisenä. Myös tulevaisuususkon osalta ajattelen, että toimijuus on tärkeämpää kuin toivo. On tärkeää fokusoida energiansa niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa, Martela sanoo.  

Palkitulle taholle luovutetaan Essi Renvallin suunnittelema Cygnaeus-mitali. Ehdotuksia vuoden 2026 Cygnaeus-palkinnon saajaksi voi jättää verkkolomakkeella 22.10.2026 mennessä.  

Cygnaeus-palkinto 

Opetushallitusta edeltäneen Kouluhallituksen perustamaa Cygnaeus-palkintoa myönnettiin alun perin elämäntyöpalkintona. Vuodesta 2019 lähtien palkinto on jaettu uudistuneena. Nykyisin sillä nostetaan esiin osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta edistäviä toimintatapoja.