Kuntaliitto selvitti: Taide- ja kulttuurilaitosten uudistumista ei voi enää lykätä

Suomalainen taide- ja kulttuurilaitosten verkosto on merkittävän muutoksen edessä. Väestörakenteen muutos, julkisen rahoituksen väheneminen ja tiloihin liittyvät haasteet edellyttävät museoiden, teattereiden ja orkestereiden uudistumista. Kuntaliiton uuden esiselvityksen mukaan nykyinen kulttuurilaitosverkko ei voi säilyä kaikkialla ennallaan.

Kuntaliiton Seinistä sisältöihin – taide- ja kulttuurilaitosten tulevaisuus kunnissa -esiselvityksen keskeinen johtopäätös on, että suurin uhka ei ole rahoituksen väheneminen vaan hidas reagointi siihen. Pahimmassa tapauksessa muutokset tapahtuvat hallitsemattomasti vain talouden ohjaamina.

”Pelkkä säästäminen ei ole uudistumista. Jos kulttuurilaitosten tulevaisuutta halutaan turvata, on uskallettava muuttaa myös tapaa, jolla palveluja tuotetaan”, toteaa Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen.

Kulttuurilaitokset uskovat toimintaansa, mutta rahoitus huolettaa

Osana esiselvitystä Kuntaliitto toteutti kyselyn, johon saatiin 145 vastausta kunnista. Vastaajista 102 oli taide- ja kulttuurilaitosten johtajia ja 43 kuntien viranhaltijoita tai luottamushenkilöitä.

Kyselyn perusteella taide- ja kulttuurilaitokset kokevat toimintansa sisällöllisesti vahvaksi ja yleisön arvostamaksi. Samalla rahoituksen väheneminen ja kustannusten kasvu huolettavat. Mahdollisuuksia nähdään erityisesti yhteistyössä, uusissa tulonlähteissä ja toimintatapojen uudistamisessa.

Kuntien edustajat pitävät taide- ja kulttuurilaitoksia tärkeinä alueen vetovoiman ja elinvoiman vahvistajina, mutta tunnistavat myös tarpeen uudistaa nykyisiä rakenteita.

Painopistettä on siirrettävä seinistä sisältöihin

Selvityksen mukaan kiinteistöt ja muut kiinteät kustannukset sitovat entistä suuremman osuuden kulttuurin resursseista. Mitä enemmän rahaa kuluu tiloihin, sitä vähemmän sitä jää ammattimaisen taiteen ja kulttuurin sisältöihin.

Uudistuminen edellyttää tilojen käytön ja omistamisen tarkastelua, uudenlaista työnjakoa sekä yhteistyön vahvistamista. Selvityksessä ei havaittu, että nykyinen lainsäädäntö asettaisi esteitä taide- ja kulttuurilaitosten rakenteiden tai toimintatapojen uudistamiselle.

”Kulttuuripalvelujen saatavuutta ei mitata laitosten määrällä. Ratkaisevaa on, miten laadukas ja ammattimainen taide ja kulttuuri tavoittavat ihmiset eri puolilla Suomea. Se vaatii uudenlaista yhteistyötä ja rohkeutta uudistaa nykyisiä rakenteita”, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Johanna Selkee.

Uudenlaisista toimintamalleista löytyy jo esimerkkejä. Mikkelin ja Lappeenrannan kaupunginorkestereiden yhteinen Saimaa Sinfonietta mahdollistaa laajemman ohjelmiston esittämisen molemmissa kaupungeissa. Espoon teatterin vierailunäyttämö- ja residenssitoiminnassa puolestaan näyttämöitä avataan myös muiden ryhmien ja taiteilijoiden käyttöön.

Kulttuurin alueellinen tulevaisuus edellyttää myös kansallisia päätöksiä

Kuntaliiton selvityksen mukaan ammattimaisen taiteen ja kulttuurin alueellinen saatavuus on uhattuna ilman rakenteellisia uudistuksia. Yhteistyön, yhteistuotantojen, kiertävien sisältöjen, toimijoiden yhdistymisen sekä alueellisten verkostojen tulee nousta nykyistä keskeisemmäksi osaksi toimintaa.

Uusia tulomuotoja tarvitaan, mutta selvityksen mukaan markkinaehtoisilla tuloilla ei voida täysimääräisesti korvata julkisen rahoituksen vähenemistä. Siksi tarvitaan myös kansallisia poliittisia päätöksiä ja uudistumista tukevaa rahoitusjärjestelmää.

”Ilman uudistumista ammattimainen taide ja kulttuuri uhkaavat keskittyä yhä enemmän suurimpiin kaupunkeihin. Alan toimijat tuntevat parhaiten uudistumisen mahdollisuudet, mutta seuraavalla hallituskaudella tarvitaan myös päätöksiä, jotka tukevat muutosta ja turvaavat kulttuurin alueellista saatavuutta”, Selkee sanoo.

Kuntaliiton esiselvityksen tavoitteena on tuoda näkökulmia taide- ja kulttuurilaitosten kehittämiseen ja seuraavan hallitusohjelman valmisteluun.

Selvitys: Seinistä sisältöihin – taide- ja kulttuurilaitosten tulevaisuus kunnissa