Tuomas Huhtala 20.10.2020

Pandemian tuolla puolen - Mullistaako korona kaupunkien talouden lähtökohdat pysyvästi?

Tuomas Huhtalan sitaatti

Korona on autioittanut kaupunkien katuja ympäri maailmaa. Pandemia on ainakin tilapäisesti mullistanut satojen miljoonien ihmisten elämän, mutta muuttaako se kaupunkeja pysyvästi? Millaisista lähtökohdista kaupungit suunnittelevat talouttaan pandemian jälkeen? Onko korona tuonut pelkkiä haasteita, vai avaavatko sen vaikutukset kaupungeille myös mahdollisuuksia? Muun muassa näitä kysymyksiä pohdittiin kesän ja alkusyksyn aikana Kuntaliiton toteuttamassa ennakointiprosessissa, johon itselläni oli Tampereen kaupungin edustajana ilo ja kunnia osallistua. Tämä kirjoitus pohjautuu prossissa tekemiini havaintoihin. Kuntaliitto julkaisee raportin ennakoinnin tuloksista 22. lokakuuta.

Selvää on, että pandemian laskua maksetaan pitkään. Etenkin työllisyydenhoidossa ja kasautuneessa palvelutarpeessa riittää haastetta vuosiksi eteenpäin. Tilannetta ei helpota se, että monet kaupungit sukelsivat koronakevääseen valmiiksi hankalassa tilanteessa. Vaikeat lähtökohdat yhdistettynä uudenlaiseen uhkaan ovat omiaan luomaan kriisitunnelmaa. Toisaalta kriisien keskellä niiden seurauksia herkästi myös yliarvioidaan. Korona itsessään tuskin muuttaa kaupunkeja ja kaupungistumista pysyvästi. Se saattaa kuitenkin hyvinkin kiihdyttää muutosvoimia, jotka ovat jo muutenkin hivuttautumassa osaksi arkeamme.

Mitä kaupungistumiseen tulee, ainakin Suomessa koronalla näyttäisi olleen toistaiseksi enemmän vaikutusta siitä käytävään keskusteluun kuin ilmiöön itsessään. Käsitys väestön keskittymisestä muutamaan suurimpaan kaupunkiin on viime kuukausina haastettu äänekkäästi. Kevään ja kesän aikana maan sisäisen muuttoliikkeen virtaukset näyttivätkin todella kääntyvän kehyskuntiin ja maaseudulle. Suuret kaupungit ovat tähän asti voineet laskea sen varaan, että niiden väestö kasvaa myös tulevaisuudessa. Onko Tampereella ja muissa kasvukeskuksissa syytä huolestua?  Tuoreimmat havainnot Pirkanmaalta eivät tue näkemystä suurten kaupunkien kasvun hidastumisesta. Kehyskunnat ovat toki olleet muuttoliikkeissä saamapuolella, mutta niin on Tamperekin. Tammi-elokuun väestönlisäys on ollut viime vuotta suurempi ja selvästi vuosikymmenen keskiarvon yläpuolella.

On vaikea uskoa kaupunkien vetovoiman koronan seurauksena hiipuvan pysyvästi. Jos tarkastelua laajentaa lokaalista globaaliksi, on helppo todeta, että pääkaupunkiseudun ydinalueita lukuun ottamatta Suomessa asutaan hyvinkin väljästi. Tässä voi piillä yllättävä mahdollisuus. Maailmassa, jossa työtä on mahdollista tehdä mistä tahansa, saattaa turvallinen, toimivan infrastruktuurin omaava pohjoinen kaupunki vaikuttaa yhä useamman kansainvälisen osaajan ja yrityksen silmissä varsin houkuttelevalta kotipaikalta.

Korona on tehnyt lyhyessä ajassa näkyväksi sen, miten moninaisia tehtäviä on mahdollista hoitaa ajasta ja erityisesti paikasta riippumattomasti. Havainnot niin kotimaasta kuin maailmalta ennakoivat sitä, että nämä muutokset voivat monilta osin jäädä pysyviksi. Tässä piilee kaupungeille mahdollisuus säästää omissa tilakustannuksissaan, mutta mitä kaupunkitilalle ja kaupunkien tuloille tapahtuu etätyön yleistyessä ja yhä useamman yrityksen mahdollisesti hankkiutuessa pienempiin ja edullisempiin tiloihin?

Havainnot niin Suomesta kuin maailmaltakin kertovat siitä, miten busseissa ja junissa on viime kuukausina ollut enemmän matkustajia viikonloppuisin kuin arkena. Tulojen menetyksen ohella työn murros saattaakin vaikuttaa lähtöoletuksiin, joiden pohjalle kaupunkien joukkoliikennettä on ylipäätään suunniteltu.

Pidemmän tähtäimen vaikutuksia kaupunkien kiinteistö- ja yhteisöverojen tuottoihin on vielä ennenaikaista arvioida, mutta näkymät eivät ole valoisat. Kunnallisveron merkityksen korostuminen saattaa osaltaan kiihdyttää kaupunkien keskinäistä kilpailua veronmaksajista ja syventää polarisaatiota niiden välillä. Ilman rakenteellisia uudistuksia uhka tulopohjan rappeutumisesta on monen kaupungin kohdalla todellinen.

Kaiken keskellä tulisi muistaa, että ilmastonmuutos tuo eteemme samat haasteet kuin koronakriisi; ei ehkä vastaavalla rytinällä, mutta silti nopeammin kuin osaamme kenties aavistaa. Tampere kuuluu niiden kaupunkien kasvavaan joukkoon, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Korona ei ole muuttanut sitä tosiasiaa, että tavoitteiden saavuttaminen myös maksaa.

Ja kuten tarkkaavaisimmat lukijat ovat varmasti panneet merkille, tässä kirjoituksessa ei ole käsitelty lainkaan sote-uudistusta. Taloussuunnittelun näkökulmasta kaupungeissa voidaan puhua ajasta ennen ja jälkeen vuoden 2023 olettaen että uudistus toteutuu. Tämä ei ainakaan helpota sopeutumista pidemmän aikavälin toimintaympäristön muutoksiin. 

Korona ei välttämättä muuta maailmaa ja kaupunkeja niin paljon kuin olemme ajatelleet, mutta yhdistyessään jo olemassa oleviin muutosvoimiin sen vaikutukset saattavat ravistella monia oletuksia, joiden pohjalta kaupungit ovat tähän asti talouttaan suunnitelleet. Pandemian aikana tehdyillä päätöksillä ja valinnoilla voi olla paljon kauaskantoisempia seurauksia kuin itse taudilla.

Meidän on siis oltava tarkkana, ettemme tule koronan varjolla turhaan hajottaneeksi mitään sellaista, mitä ei enää saada takaisin. Selvää on, että ennakointiosaamiselle on kaupungeissa tilausta jatkossakin.

Kirjoittaja
miten pandemia muuttaa meitä? Kuvituskuva teemaan

Tässä blogisarjassa Kuntaliiton sekä kaupunkien ja kuntien asiantuntijat avaavat pandemian pidemmän aikavälin vaikutuksia. Mitä tapahtuu työlle, taloudelle, vallalle ja kaupungeille koronapandemian seurauksena? Miten pandemia vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, entä teknologiseen muutokseen?

LIsätietoja raportista Korona ja tulevaisuuden kunnat - käänteitä ja käänteentekijöitä