Yhteyspäällikkö Karri Oikarinen, Oulun kaupunki 9.12.2020

Valtaa on sillä, joka sen ottaa

Karri Oikarinen

"Valta tarkoittaa kaikkia mahdollisuuksia saada oma tahto läpi sosiaalisen suhteen sisällä, myös vastarinnan edessä, samantekevää mihin tämä mahdollisuus perustuu.”

Tampereen yliopistossa valtio-oppia opiskelleena ajattelen, etten voi kirjoittaa koronakriisin aiheuttamasta käännekohdasta maailmassa vallan näkökulmasta ilman viittausta Max Weberiin, saksalaiseen sosiologiin. Tarkastellaan Weberin määritelmää kohta kohdalta.

Koronakriisi tarjoaa mahdollisuuden muutoksiin kansainvälisen vallankäytön kentällä. Kauko-Idän valtiot ovat toistaiseksi selvinneet koronakriisistä niin terveydellisesti kuin taloudellisesti hyvin. Oletan, että jo pitkään käynnissä ollut Kiinan globaalin vaikutusvallan kasvu jatkuu koronakriisin jälkeen voimakkaampana. Tämä tulee näkymään myös suomalaisissa kaupungeissa, joista monien kanssa kiinalaiset toimijat ovat viime vuosina pyrkineet yhteistyöhön, myös arveluttavin keinoin.

Weberin määritelmässä oma tahto on kansainvälisen politiikan näkökulmasta kinkkisempi. Oma tahto on kakofonisessa maailmassa vaikea määrittää - mitä vallalla halutaan? Halutaanko valtaa vallan vuoksi? Halutaanko tehdä maailmasta parempi ja jos kyllä, niin kaikkien vai yksien kannalta? Molempien koulukuntien edustajia on valtapelissä kentällä ja sen huomaa poliittisten johtajien retoriikasta – esimerkkeinä Yhdysvaltain America First - ja Euroopan Ketään ei jätetä -politiikat.

Koronakriisi tarjoaa mahdollisuuden todistaa sosiaalisten suhteiden monimutkaisuutta sen eri tasoilla. Yksilöiden itsemääräämisoikeus – eli valta omiin asioihimme – on keskiössä maskeista ja rokotteista puhuttaessa. Debatti termien ”suositus” ja ”rajoitus” välillä ja se, noudattaako niitä vai ei, iskee lusikkansa tukevasti sosiaalisten suhteiden valtapelisoppaan. Keskustelu valtion toimivallan suhteesta kriisin eturintamassa toimivien kuntien toimivaltaan tulee kriisin jälkeen jatkumaan pitkään. 

Koronakriisin kenties suurin vaikutus kansainväliseen valtatasapainoon on jo nähty. Donald Trump olisi todennäköisesti voittanut vaalit ilman koronan aiheuttamaa vauriota sekä Yhdysvaltojen talouteen että kansalaisten uskoon johtajansa kyvykkyydestä ratkaista vaikeita ongelmia. Euroopalle Joe Bidenin aika tarkoittaa paluuta päiväjärjestykseen ja tiiviimpään kumppanuuteen Yhdysvaltojen kanssa. Itse näin Trumpin ajassa hyvänä puolena sen, että välit Eurooppaan hieman viilenivät. Meidän Euroopassa tulee vahvistaa valtaamme ja siten otettamme omiin asioihimme etenkin turvallisuuteen liittyen. Esittäköön tämä Weberin valtamääritelmässä mainitun vastarinnan roolia.

Miten tämä kaikki heijastuu Suomen kuntiin? Vallalla on se ominaisuus, että jos sitä on saatavilla, joku sen ottaa. Toivon, että sen ottavat tahot, jotka pureutuvat yhdessä paitsi kriisin jälkeisen maailman jälleenrakennukseen, myös suurimpaan yhteiseen haasteeseemme eli ilmastonmuutokseen. Siinä urakassa kaupungeilla ihmisten arkea lähimpänä olevina julkisina toimijoina on paljon valtaa. 

Karri Oikarinen
Yhteyspäällikkö, kaupunginjohtajan erityisavustaja
Oulun kaupunki

Kirjoittaja
miten pandemia muuttaa meitä? Kuvituskuva teemaan

Tässä blogisarjassa Kuntaliiton sekä kaupunkien ja kuntien asiantuntijat avaavat pandemian pidemmän aikavälin vaikutuksia. Mitä tapahtuu työlle, taloudelle, vallalle ja kaupungeille koronapandemian seurauksena? Miten pandemia vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, entä teknologiseen muutokseen?

LIsätietoja raportista Korona ja tulevaisuuden kunnat - käänteitä ja käänteentekijöitä