Kuntaliiton blogit

Ratkottaessa kaupungistumisen ja ekologisen kestävyyden välistä jännitettä on tärkeää ymmärtää kaupunkikehitys dynaamisena ilmiönä. Materiaalisten ja immateriaalisten resurssien virrat kietoutuvat kaupungeissa yhteen. Kaupunkien kasvu ja uudistuminen kuluttaa materiaaleja: maata, puuta ja betonia

Kaupunkialueet ympäri maailman tasapainoilevat väestönkasvun, kasvihuonekaasupäästöjen, sosiaalisen kestävyyden ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien vaatimusten välillä. Paikalliset olosuhteet vaikuttavat siihen, mikä on paras tapa vastata näihin haasteisiin. Jotkin ratkaisumallit toistuvat kuitenkin

Viime päivinä julkisuudessa on käsitelty paljon eräiden siivousalan yritysten epäeettistä toimintaa työntekijöitään koskien. Allekirjoittanutkin taisi jutussa vilahtaa kommentoimassa. Julkisessa keskustelussa on noussut esiin kysymyksiä siitä, miksi julkisyhteisöjen on ollut mahdollista tehdä

Elämme maailmassa, jossa tiedon määrä kasvaa valtavalla vauhdilla ja päätöksentekijät yhteiskunnan eri tehtävissä, niin valtionhallinnossa kuin kunnissakin, joutuvat ratkomaan yhä vaikeammin hahmotettavia monimutkaisia ongelmia. Koska tietoa on saatavilla paljon, myös kansalaiset ovat yhä

Kaupungit tuottavat valtaosan maapallon kasvihuonekaasupäästöistä. Jalanjälkeä kompensoidakseen ne ovat profiloituneet dynaamisiksi ja verkottuneiksi innovaatioalustoiksi, kilpaillen kunnianhimoisilla visioilla hiilineutraalista tulevaisuudesta. Julkisessa keskustelussa vähähiilinen kaupunki

Kaupunkirakenteen laajeneminen ja tiivistyminen uhkaavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Viheralueet vähenevät ja pirstoutuvat väistämättä. Viimeaikaisista politiikkadokumenteista ja tutkimusraporteista selviää, että kaupunkiluonnon monimuotoisuus pitää turvata tiivistymisestä huolimatta

Suomi seuraa muuta maailmaa väestön kehityksessä: väestö keskittyy kaupunkeihin. Kaupunkien tiivistyessä viheralueet hupenevat ja uusia metsiä vallataan rakentamiselle. Kaupunkirakenteen kasvamisen ja tiivistämisen vaikutuksia viheralueisiin on tutkittu pääosin jo toteutuneita tapahtumakulkuja

Väestönkasvu on pitkälti maahanmuuton varassa ja väestö keskittyy kaupunkeihin. Väestönkasvun lisäksi työllisyyden ja kotitalouksien tulojen kehitys ovat tärkeitä tekijöitä kaupunkien elinvoiman kannalta. Tässä blogissa työllisyyttä ja kotitalouksien tuloja tarkastellaan Kelan etuuksien

Julkaisin 27.8.2018 kirjoituksen, jossa tarkastelin lukiokoulutuksen heikkoa rahoitusasemaa. Tilanne on siltä osin pysynyt edelleen kestämättömänä. Valtion rahoitusleikkaukset ovat jatkuneet ja jatkuvat. Onneksi kunnat ovat kantaneet vastuuta lukiokoulutuksen laadusta ja saavutettavuudesta

Korona jättää valtavan jäljen julkiseen talouteen. Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportin mukaan julkisen velan ja BKT:n suhteen taittaminen edellyttäisi noin 7 miljardin euron julkisen talouden vahvistamista. Pandemian on arvioitu heikentävän

”Ei-kenenkään-maa on maa-alue, joka ei ole minkään valtion tai ryhmittymän hallitsema. Yleisimmin käsitettä ”ei-kenenkään-maa” käytetään sodassa rintamalinjojen välisestä alueesta tilanteessa, jossa osapuolet ovat jumiutuneet asemasotaan juoksuhautoihinsa ja linjojen väliin jää vyöhyke, joka ei ole

EU-komission puheenjohtaja Ursula Von der Leyen esitteli monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 ja siihen linkitetyn elvytyspaketin Euroopan parlamentissa 27.5.2020. Puheessaan hän totesi, että kaikki on lähtenyt liikkeelle niin pienestä viruksesta, ettei silmäkään sitä erota. Tästä

Loppukevään puhuttavin aihe on ollut perusopetuksen turvallinen palaaminen lähiopetukseen. Koululaiset kirmaavat pian kesälomille, jonka myötä ryhmäytymiset, kokoontumiset ja turvallisuus siirtyvät koko päivän osalta enemmän huoltajien vastuulle. Sen sijaan varhaiskasvatuksessa toiminta jatkuu yhä

Oppivelvollisuuden laajentaminen on yksi niistä hallituksen uudistuksista, joka on herättänyt vahvoja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Keskustelun kärki on kohdistunut siihen, että saadaanko tällä ”pakolla” ja siihen käytettävillä resursseilla aikaan niitä vaikutuksia, joita tavoitellaan. Toisin

Tämän vuoden piti olla parempi kuin edeltäjänsä. Tulorekisterin käyttöönotto, verokorttiuudistus, verokehityksen vaimeus ja menojen kasvu kurittivat kuntien taloutta ankarasti viime vuonna. Kun kuntien talousjohtajat ryhtyivät työstämään vuoden 2020 talousarvioita, tulevaisuuden näkymät näyttivät

Koronaepidemia on testannut yhteiskunnan rakenteet ennen näkemättömällä tavalla ja jopa tosi tilanteessa. Kriisi on paljastanut yhteiskunnan vahvuudet ja heikkoudet. Samalla se on konkreettisesti osoittanut erilaiset keskinäisriippuvuudet. Selväksi on tullut, että koko kansantalous - kuntatalous

Netflix on monelle varsin tuttu elokuvien suoratoistopalvelu Internetissä. Yritys perustettiin 23 vuotta sitten Kaliforniassa. Netflixin markkina-arvo on tällä hetkellä yli 150 mrd. dollaria. Yritys onkin yksi USA:n arvokkaimmista. Netflixin toiminnan ydin perustuu data-analytiikkaan ja tiedolla

Björn Wahlroos arvioi äskettäin (HS 10.5.) värikkääseen tyyliinsä koronaelvytyksen keinovalikoimaa väittämällä, että ”jos meillä olisi fantastisia julkisia projekteja, ne olisi jo toteutettu”. Hänen mukaansa emme tarvitse eikä meillä ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin, vaan

Kun vuoden alussa toivotimme toisillemme hyvää ”uutta iloista 20-lukua”, emme aavistaneet, miten toisenlainen toimintaympäristömme olisi kolmen kuukauden kuluttua. COVID-19 toi mukanaan ajanjakson, jossa valmiussuunnitelmat ja kriisinkestävyys joutuivat oikeaan testiin. Poikkeusoloissa suomalainen

Pääministeri Sanna Marinin hallitus on sitoutunut turvaamaan suomalaisten hyvinvoinnin ja yritysten selviytymisen mahdollisimman vähäisin inhimillisin ja taloudellisin vahingoin koronapandemian aiheuttaman kriisin yli. On tärkeää, että kaikki käytössä olevat resurssit kohdennetaan