Aila Ryhänen, projektiasiantuntija, Seutukaupunkien yritysverkostot -hanke

Seutukaupungit hyötyvät asumisen, työn ja digin murroksesta

Aila Ryhänen

Kaupungistumisen valtavirtaa vastaan kulkevat purot kasvavat. Tila houkuttaa. Selvimmin tämä näkyy vapaa-ajan asuntojen kaupassa, joka huiteli kevään ja kesän korkeimmillaan puoleen vuosisataan. Moni seutukaupunki on saanut muuttovoittoakin pitkästä aikaa. Seutukaupunkeihin vetävät sopiva asunto, luonto, omat juuret ja saavutettavat palvelut. Muuttajia tulee niin suurimmista maakuntakeskuksista kuin ulkomailta. Työntövoimaa luo koronan lisäksi esimerkiksi Amerikassa maan sisäinen levottomuus. Työntövoimaan vastaa seutukaupunkien vetovoima. Ehkä kyseessä ei ole enää hiljainen signaali vaan ilmiö?

Työn ja asuinpaikan yhteys väljenee. Hitaimmatkin ymmärtävät etätyön yhteyden hyvinvointiin, tuottavuuteen ja tilan tarpeeseen; toimistot pienenevät, kodit kasvavat. Digityötä kehitetään myös aloilla, joiden ydin on lähikohtaaminen. Etä ei kuitenkaan korvaa lähiä. Kaikilla aisteilla paikalla oleva saa eniten; etäilijä alkaa kaivata kolmiulotteisia ihmisiä. Opimmekin koko ajan, millainen etä-lähihybridi sopii kenelle ja mihin tilanteisiin. Lähikohtaamisia tukee se, että turvavälit voidaan säilyttää. Tehokkaimmin täytetty ei enää ole paras tila.

Myös etäopiskelu räjähti. Keväällä tehdyssä kyselyssä kasiluokkalaiset pitivät kotiseutukaupunkeja turvallisina mutta vähän tylsinä, ja viimeistään opiskelu pakottaisi pois. Entä jos opiskelu ei enää vääjäämättä vaadi vuosien asumista opiskelupaikassa? Miten tämä vaikuttaa perheellistymiseen? Ehkä nuori nainenkin löytää vaihtoehtoja isolle kaupungille?

Seutukaupunkien suhteellisen alkutuotanto- ja teollisuusvaltainen elinkeinoelämä ei ole ollut pahimpia koronakärsijöitä. Yrityksille tuo resilienssiä joustavuus ja useampi kuin yksi tukijalka. Uusi lomautusmalli säästi työpaikkoja, ja moni lomautettu kutsuttiin töihin ennakoitua nopeammin. Toisissa yrityksissä työvoimapula hellitti hetkeksi, toisia ulkomaisten työntekijöiden kato kuritti. Meriteollisuus sukelsi – mutta vain osittain. Alihankkijoista osa jatkaa entiseen tapaa, osa katoaa ja osa kehittää. Menossa on työn uusjako.

Hämärän peiton hieman kohotessa Suomen teollisuuden voi nähdä hyötyvän murroksesta. Ketterät toimijat kuten Valmet Automotive muuntautuvat Keski-Euroopan teollisia dinosauruksia nopeammin. Korona vauhdittaa vihreää siirtymää, jonka kova ydin on kehittymiseen, erikoisosaamiseen ja tehokkaaseen prosessien hallintaan perustuvassa teollisuudessa. Seutukaupunkien elinkeinoelämä pärjää ketteryydellä ja digivihreydellä, kun osaajien saantia samalla helpottavat asumisen ja opiskelun muutokset. Asuntojen, yhteyksien ja palveluiden pitää kuitenkin olla kunnossa.

Raaseporista Kemijärvelle ja Lieksasta Kristiinankaupunkiin, seutukaupungeissa tiivistyy se, mitä Suomi on globaalisti. Vielä lisää kehitysmahdollisuuksia syntyy, kun etätyön lisäämät kontaktit lisäävät ymmärrystä alueiden vahvuuksista. Uhkakuvat hetkeksi nurkkaan: Koska koronan hyvä hoito entisestään parantaa Suomen imagoa ja vetovoimaa, ennakoin meille maailman parasta tulevaisuutta!

Kirjoittaja
miten pandemia muuttaa meitä? Kuvituskuva teemaan

Tässä blogisarjassa Kuntaliiton sekä kaupunkien ja kuntien asiantuntijat avaavat pandemian pidemmän aikavälin vaikutuksia. Mitä tapahtuu työlle, taloudelle, vallalle ja kaupungeille koronapandemian seurauksena? Miten pandemia vaikuttaa sosiaalisiin suhteisiin, entä teknologiseen muutokseen?

LIsätietoja raportista Korona ja tulevaisuuden kunnat - käänteitä ja käänteentekijöitä