Hanna Tainio 29.4.2020:

Syytä suojainhankintojen epäonnistumisesta vieritetään nyt kuntien harteille

Hallitus on maaliskuun puolivälistä alkaen antanut koronapandemiaan liittyen erilaisia määräyksiä ja toimintaohjeita kunnille sekä muille toimijoille. Suojaimiin liittyen erityisesti sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on ohjeistanut toimijoita useammalla toimintaohjeella, jotka ovat koskeneet esimerkiksi kotiin annettavia palveluita, ympärivuorokautisia palveluita ja henkilöstön henkilösuojainten käyttöä. Ohjeistukset ovat olleet paikoin jopa ristiriitaisia.

Hiljattain STM pyysi lausuntoja päätösluonnoksesta, joka koskee suojainten käyttöä sosiaalihuollossa. Ministeriön mukaan se harkitsee tekevänsä päätöksen valmiuslain mukaisiin sosiaalihuollon ohjaustoimiin ryhtymisestä. Tarkoituksena on ministeriön mukaan varmistaa, että sosiaalihuollossa käytettäisiin asianmukaisia suojaimia yhdenmukaisesti. Myös Kuntaliitto toimitti ministeriölle asiaa koskevan lausuntonsa.

STM:n velvoittavan määräyksen antamista on perusteltu muun muassa ministeriön tilannetiedolla sekä sinne tulleilla lukuisilla yhteydenotoilla. Määräyksen antamisen perusteluissa ei esitetä mitään tilannekuvaa siitä, kuinka laajaa ja systemaattista on ollut mahdollinen suojainten käyttämättömyys ja annettujen ohjeiden noudattamattomuus.

Kuntien näkökulmasta suojainkysymyksessä hämmennystä ovat herättäneet ristiriitaiset ohjeistukset sekä se, että suojaimia ei ole ollut riittävästi saatavilla. Pahimmassa tapauksessa niitä ei ole ollut saatavilla lainkaan. Kuntaliiton saamien tietojen mukaan kertakäyttöisten kirurgisten suu-nenäsuojainten saannissa on edelleen puutteita eikä kankaisten suojainten hankinta kunnille täysin uutena tehtävänä ole koko maassa käynnistynyt yhtäaikaisesti ja samanlaisena.

On ensisijaisen tärkeää, että suojainten saatavuuden turvaaminen on varmistettu ennen määräyksen antamista. Valtiovallan antaessa velvoittavia valtakunnallisia määräyksiä, kunnilla ja muilla toimijoilla tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet noudattaa niitä annetussa aikataulussa.

Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi antamassa velvoittavan määräyksen koskien kankaisia suojaimia, joiden näyttö suojausvaikutusten osalta on kiistanalainen. Velvoittavan määräyksen antaminen on kyseenalainen senkin vuoksi, ettei suojaimille ole ministeriön toimesta määritetty mitään kansallisia standardeja. Määräys ei siis sisällä mitään ominaisuuksia, jotka kankaisen suojaimen tulisi täyttää, jotta ne aidosti suojaisivat riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita.

Hämmästystä herättää myös se, että määräyksen on suunniteltu olevan voimassa 13.5.2020 asti. Käytännössä kyseessä on siis korkeintaan n. kaksi viikkoa voimassa oleva määräys, mikäli valmiuslaki on sovellettavissa vain siihen asti. Määräyksen antamisen tarkoituksenmukaisuus on tällöin vähintäänkin kyseenalainen.

Määräyksen on joka tapauksessa täytettävä sekä välttämättömyys- että suhteellisuusvaatimuksen. Ottaen huomioon erityisesti kirurgisten nenä-suusuojainten saatavuus ja tästä johtuva pääasiallinen tukeutuminen kangassuojaimiin, joiden tehokkuus on kyseenalainen, voidaan myös kyseenalaistaa määräyksen välttämättömyys ja suhteellisuus.

Kunnissa vallitsee vahva yhteinen intressi suojata riskiryhmiin kuuluvia. Mikäli kriteerit täyttäviä suojaimia aidosti olisi riittävästi saatavilla, ei niitä missään tapauksessa epäröitäisi käyttää. Ministeriön valmistelema velvoittava määräys vaikuttaa lopulta vain pyrkimykseltä sysätä epäonnistumista kuntien harteille.

Kirjoittaja

Hanna Tainio on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Hanna Tainio Twitterissä: @HannaTainio