Kriisistä kriisiin – Roudasta rospuuttoon

Kestävät kunnat 2030 julkaisu sisältää neljä kuntaskenaariota, jotka perustuvat kestävän kehityksen haasteisiin vastaamiseen. Skenaarioista murheellisin on yksinäisten kestämätön kunta, jonka voisi otsikoida myös Ismo Alangon laulun tapaan kriisistä kriisiin tai Studio Julmahuvin klassikkosketsin mukaisesti Roudasta rospuuttoon. Skenaariossa on lyhyesti sanottuna mennyt kunnilta kaikki dominona pieleen ja virheet ovat ketjuuntuneet.

Kestävän kehityksen yhteistyöverkostoja ei ole tai niitä ei hyödynnetä, osaamis- ja resurssivaje nakertaa, digitalisaatiokehitys eriyttää kuntia ja mm. teollisuus ei pysty vastaamaan post-koronan jälkeiseen uuteen normaaliin. Skenaariossa palloillaan negatiivisessa flipperissä eikä tunnelin päässä näy muuta kuin junan valot.

Skenaario on totta kai kärjistetty ja sisältää totuuden siemeniäkin, mutta siitä huolimatta skenaarioon tutustuessa herää yksi kysymys yli muiden. Voisiko suomalainen yhteiskuntajärjestelmä todella epäonnistua lähivuosina niin pahasti, että hukkaamme tulevaisuudessa lähes täysin ”lanttumme hallinnan”?

Suomalainen vientiteollisuus investoi jatkuvasti kestävään kehitykseen ja kiertotalousajattelu etenee vahvasti. Eri puolilla Suomea kansallispuistot ja luonto kiinnostavat ihmisiä arjessa enemmän kuin koskaan.

Etätyön vauhdittuminen ja sitä myötä monipaikkaisuus olivat digitalisaation myötä vain ajan kysymys ja koronapandemia antoi kehityskululle vielä jykevän mäkilähdön. Liikkumisessa ollaan uuden ajan kynnyksellä, kun sähköautoilu on tekemässä lopullista läpimurtoa ja esimerkiksi raideliikenne takoi ennen koronaa matkustajaennätyksiä eri maissa.

Väestölliset haasteet ovat toki totta, mutta niihinkin on olemassa työkaluja, joihin tartutaan esimerkiksi sosiaalitoimessa joka arkipäivä. Lähiruoka kiinnostaa ja Suomi on järjestötoiminnan luvattu maa edelleen verrattuna moniin muihin maihin. Skenaariossa mainittu kaupunkien kriisiytyminenkin on sinänsä mielenkiintoista, sillä kaupungithan ovat alati murroksessa toreineen ja turuineen.

Miten ihmeessä voisinkaan uskoa, että esimerkiksi edustamani seutukaupunki velloisi tässä skenaariossa vuonna 2030?

Sampo Kangastalo
kehitysjohtaja
Tornion kaupunki