Minna Karhusen blogi 9.5.2022

Euroopan unioni – mistä tulet, minne menet?

Eurooppa-päivää vietetään vuosittain 9.5. Juhlapäivän alkuperä juontaa Ranskan ulkoministeri Schumanin julistukseen 9.5.1950, jolloin luotiin pohja eurooppalaiselle yhteistyölle. Taustalla oli raskas toinen maailmansota, ja eurooppalaisella yhteistyöllä haluttiin vahvistaa rauhaa ja turvallisuutta.

Euroopan yhdentyminen ei olisi ollut mahdollista ilman pyrkimystä talouden ja politiikan yhdistämiseen. Lähtökohdaksi ja rauhan turvaamiseksi perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö kuuden maan voimin vuonna 1951. Ranska, Saksa, Italia, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg ovat Euroopan unionin perustajavaltioita.

Vuosien saatossa unioni on laajentunut tämän päivän 27 jäsenmaata kattavaksi kokonaisuudeksi. Perussopimusten uusimisen myötä yhteistyön alueet ovat laajentuneet yhä useammille sektoreille.

Jäsenmaiden olosuhteiden ja kulttuuristen erojen vuoksi yhteiselo ei aina ole ollut helppoa. Iso takaisku koettiin Britannian kansanäänestyksen myötä 2016, kun EU-eron puolesta kampanjoineet tahot saivat kansalaiset vakuuttumaan EU-eron hyödyistä. Tämä prosessi on monesti todettu misinformaation riemuvoitoksi. Ainoa positiivinen asia Brexitin yhteydessä on ollut se, että jäljelle jääneet 27 jäsenmaata ovat seisoneet yhtenäisinä eroneuvotteluiden kuluessa.

Tätä yhtenäisyyttä on tarvittu ja tarvitaan nyt mitä suurimmassa määrin Venäjän aloitettua järjettömän sodan Ukrainaa vastaan. Myös tänä päivänä tarvitaan talouden ja politiikan tasapainoa. Energian saatavuus ja sen hinta koettelevat kovalla kädellä EU-maita. Vielä ei tiedetä myöskään, millaisia saatavuusongelmia ruuan suhteen on tulossa Ukrainan viljan tuotannon hankaloituessa. Ongelmat heijastuvat laajemmallekin kuin vain Euroopan kansalaisiin.

Tällä hetkellä tärkein tavoite on sodan pikainen loppuminen. EU:n yhtenäisillä toimilla on merkitystä, ja sovituilla pakotteilla pystytään vaikuttamaan. EU:n turvallisuuspolitiikan vahvistaminen on tärkeää. Lähes kaikki Euroopan unionin jäsenmaista ovat 1949 perustetun sotilasliitto Naton jäseniä. Suomi ja Ruotsi käyvät parhaillaan keskustelua liittymishakemuksen jättämisestä.

Tämän vuoden Eurooppa-päivää 2022 vietetään monella tavalla erilaisissa olosuhteissa kuin edellisenä vuonna. Eurooppa on osa globaalia maailmaa, ja ulkopuoliset tekijät voivat aiheuttaa meille riskejä ja uhkia. Harva meistä osasi odottaa tämän mittakaavan sotaa Eurooppaan.

"Euroopan unionin yhteisten arvojen, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää säilyttää jäsenmaiden keskinäinen luottamus ja sitä kautta koko unionin yhtenäisyys."

Euroopan unionin yhteisten arvojen, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää säilyttää jäsenmaiden keskinäinen luottamus ja sitä kautta koko unionin yhtenäisyys.

Keskinäistä luottamusta on rakennettava kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Demokratia ei ole itsestään selvä asia. Sen eteen on tehtävä töitä joka päivä ihmisten vapauden takaamiseksi. Tulevien sukupolvien ymmärrys demokratian merkityksestä on taattava. Paikallistasolla on tärkeä merkitys muun muassa demokratiakasvatuksen onnistumisessa.

Ukrainan sota on osoittanut EU:n yhtenäisyyden ja keskinäisen solidaarisuuden toimivan. Kriisin hetkellä apua ja tukea on annettu pyyteettömästi. Suomen kunnat ja Kuntaliitto ovat olleet tässä työssä mukana.

Liputetaan Eurooppa-päivän kunniaksi ja uskotaan, että vuoden päästä vietämme Eurooppa-päivää onnellisemmissa merkeissä!

Kirjoittaja

Minna Karhunen on Kuntaliiton toimitusjohtaja.