Hallitusohjelma painottaa digitalisaation roolia kansallisissa tuottavuustalkoissa

Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen on hallitusohjelmassa yksi tärkeimmistä keinoista parantaa julkisten palveluiden laatua, tehokkuutta ja saatavuutta. Valtaosa julkisista palveluista tuotetaan kunnissa ja alueilla, jolloin myös kehittämisen painopistettä pitää kääntää hallinnonalaohjauksesta kehittämiskumppanuuteen kuntien kanssa.  

Digitalisaation yhteensovittava johtaminen on saamassa toivottua jatkoa, rahoitusmalli vaatii uudistuksen

Hallinnonalakohtainen digitalisaation ohjaus on kunnille monialatoimijoina haasteellinen ja digitalisaatiota pahimmillaan hidastava tekijä. Kehittämisen kokonaisuus voi hämärtyä. Digitalisaation kehittämisessä tulee satsata strategiseen, poikkihallinnolliseen ohjaukseen ja kuntaymmärryksen lisäämiseen.  

Kansallisen digitalisaation tuottavuus saavutetaan vain systemaattisella yhteensovittavalla johtamisella.  

Samaan aikaan kun EU:sta on tulossa digi- ja datalainsäädännön toimeenpanoa Suomelle, on kunnissa valtava tarve digin kansallisten kehittämislinjauksien kirkastamisesta. Suomi ei voi olla EU:n digikehityksen edellä kävijä, jos käytännön tason linjaaminen on puutteellista. 

Kansallisia kehittämislinjauksia on suunniteltu kansallisen digikompassin myötä. Ensimmäinen versio on kuitenkin liian hallinnonalalähtöinen, tavoitteiden ja avaintulosten seasta on mahdotonta tunnistaa muun muassa kuntien keskeisimpiä tarpeita sekä niihin tarjottavaa tukea.  

Valtionhallinnon digihankkeiden nykyinen rahoitus on tarkoitus koota hallituskauden aikana poikkihallinnollisesti koordinoitavaksi. Mikäli käytännön kehittämiskoordinaatio jakautuu edelleen eri hallinnonaloille, mikään ei oleellisesti muutu. Ihmislähtöisen digitalisaation haasteet ratkotaan yhdessä, palvelutuotannon tasolla.  
 
Tavoiteltu toiminnan muutos edellyttää digirahoitusta ennen kaikkea kansallisten tavoitteiden suuntaisesti kuntiin ja alueille. 

Digitalisaatioon kytkeytyvä lainsäädännön poikkihallinnollinen uudistusohjelma tulee tarpeeseen - työssä on kuultava kuntia 

Hallitusohjelma luo uskoa siihen, että digitalisaation lainsäädännöllisten esteiden poistamiseen on tarkoitus panostaa. Kuntien digitalisaation edistämiseen liittyvät haasteet liittyvät yleis- ja erityislainsäädännön tulkitsemisen haasteisiin sekä kehitystä tukevan ohjauksen puutteeseen. Lainsäädännön esteitä poistettaessa on keskeistä ottaa työhön mukaan käytännön digipalvelukehitystä tekevät tahot. Työ vaatii aikaa, resursseja ja ajattelukulttuurin muutosta. 

Ihmislähtöisyys edellyttää myös tietosuojaan liittyvien jarrujen yhteistarkastelua. Sen sijaan, että keskitytään sakottamaan tietosuojaloukkauksista, tulisi keskittyä siihen mikä on tietosuojan osalta mahdollista jo nyt. 

Hallitusohjelma pitää sisällään valtavan määrän kirjauksia lainsäädännön uudistamisesta. On ensiarvoisen tärkeää huolehtia siitä, että samalla kun poistetaan digitalisaation esteitä nykylainsäädännöstä, huolehditaan siitä, että hallitusohjelman aikana tehdyt lakimuutokset tukevat osaltaan digitalisaation edistämistä. 

Kokonaisvaltainen ja johdonmukainen digitalisaation edistäminen edellyttää yhteistä tietotarkastelua 

Hallituksen tavoite edistää tiedon liikkumista julkishallinnon eri tietojärjestelmien välillä on hyvä. Olennaista on kuitenkin yhteensovittaa johtaminen sekä kehittämistä ennakoiva tuki ja ohjaus.  

Hallituksen tavoitteena on parantaa digitalisaation kustannusvaikuttavuutta. Tähän pyritään tunnistaen ja purkaen julkisten tietovarantojen hyödyntämisen ja jakamisen tarpeettomia oikeudellisia esteitä - yksityisyyden suoja huomioiden.  

On syytä muistaa, että nykyiset kansalliset tietovarannot on rakennettu vailla laajempaa koordinaatiota ja eri hallinnonaloilla on myös toisistaan poikkeavaa ohjausta tiedon rakenteistamiseen ja hyödyntämiseen. Hajanainen ohjaus sekä vaatimukset sovittaa kansallisia tietovarantoja ja -järjestelmiä kuntien vastaaviin ovat kuormittaneet aivan liikaa kuntien vähäisiä kehittämisresursseja. 

Riski on, että tehdään enemmän samaa kuin aiemmin, eikä kunnon askelia eteenpäin saada otettua. 

Tulevan hallituskauden aikana kunnilla on tarve kehittää elämäntapahtumalähtöisiä palvelukokonaisuuksia erityisesti  

• nuoren itsenäistyminen ja toimijuus-,  

• varhaiskasvatus osana lapsen opinpolkua- sekä  

• työn hakeminen ja ennakoiva työssä pysyminen teemojen ympärillä.  

Nämä teemat löytyvät myös hallitusohjelmasta. Keskeistä on varmistaa yhteensovittava johtaminen sekä rahoitusmalli, joka tukee kehittämään ihmislähtöisiä palvelukokonaisuuksia hallinnonala- ja organisaatiolähtöisen osaoptimoinnin sijaan.  

Tässä kehittämisessä on hyväksyttävä, että panos ja tuotos eivät välttämättä osukaan enää samaan maaliin. Pelikentälle tuleekin jättää liikkumavaraa hyvinkin erilaisille toimijoille, samalla kun kansalliset isot tavoitteet ovat kaikkien tiedossa. Onnistumisessa keskeiseksi nousee kansallisen pelinrakentajan taidot ja tuki pelaajilleen.