Heli Hännisen blogi 21.4.2022

Digipalvelulaki on muutakin kuin saavutettavuuslaki

Heli Hänninen

Digipalvelulaki on vakiinnuttanut paikkansa kuntien sääntelypaketissa. Valtiovarainministeriön vuodenvaihteessa 2021-2022 tekemä kysely digipalvelulain toimeenpanosta toi kuitenkin esiin, että laki mielletään ennen kaikkea saavutettavuuslaiksi. Saavutettavuuden suhteen on kunnissakin tehty toimenpiteitä, muttei ilman haasteita. Etelä-Suomen aluehallintoviraston julkaisema saavutettavuusvalvonnan raportti vuosilta 2020-2021 toi esiin muun muassa saavutettavuusvaatimuksiin liittyviä tulkinnanvaraisuuksia.

Digipalvelulain luku 2, viranomaisten digitaalisten palvelujen järjestäminen yleisölle näyttää jääneen lapsipuolen asemaan. Lailla haluttiin edistää erityisesti viranomaisten digitaalisten palvelujen kehittämistä ja tarjoamista. Tavoitteena on myös parantaa digitaalisten palvelujen laatua; tämän on ajateltu lisäävän myös niiden käyttöä.

Digipalvelulaki säätää, että viranomaisen on tarjottava jokaiselle mahdollisuus toimittaa asiointitarpeeseensa liittyvät sähköiset viestit ja asiakirjat käyttäen digitaalisia palveluita tai muita sähköisiä tiedonsiirtomenetelmiä. Lisäksi viranomaisen on varmistettava digitaalisten palvelujensa yhteensopivuus yleisesti käytettyjen ohjelmistojen ja tietoliikenneyhteyksien kanssa. Toimeenpanon tukena toimivat muun muassa Suomi.fi- tukipalvelut sekä yhteentoimivuusalusta.

Tartutaan härkää sarvista, tämä ei ole vain lainsäätäjien asia

Lainsäädännön toimeenpanon osalta nousee jatkuvasti esiin resurssien ja osaamisen puute. Käytännön toiminnassa on vaikea saada kiinni siitä, mitä lainsäätäjä on ajanut takaa. Tällöin lakia ei voi pitää onnistuneena. Uusiin digipalveluavauksiin ja lainsäädännön tulkintaan haetaan malleja edelläkävijäkunnilta, jolloin kehitys on hidasta. Tarvitsemme nykyistä enemmän vuoropuhelua lainsäätäjien ja soveltajien välille, erityisesti jo lainsäädäntöprosesseihin.

- Mahdollistavaa yleislainsäädäntöä on olemassa ja aidot esteet vaikuttavatkin tulevan erityislainsäädännöstä. On hyvä huomata, ettei erityislaissa käytetty ”kirjallisesti”-termi automaattisesti tarkoita estettä. ” sanoo valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Tiina Lokka-Lepistö.

Jokainen meistä voi olla tekemässä muutosta. Ei mennä sen taakse, että laki estää. Tutkitaan, onko laki todella este, haetaan aktiivisesti oppia ja tulkinta-apua sekä tuodaan esiin kehittämisen pullonkauloja. Digiohjelmassa on lainsäädäntötyöryhmä tätä varten. Se on tukemassa asiointipalveluja kehittävien viranomaisten työtä, tiedottamassa jo olemassa olevista mahdollisuuksista, sekä selvittämässä estävää lainsäädäntöä. Lainsäädäntötyöryhmä pyrkii saamaan kokonaiskuvan siitä, missä tilassa Suomen säädöspuoli tällä hetkellä on ja nostaa tarpeellisia kehityskohtia esille, yksittäiset pykälät mukaan luettuina. Ryhmä on tuottanut digilainsäädännön tilannekuvan kehittämisen tueksi.

Halua oppia ja ymmärtää enemmän on, usein esteenä nähdään vähäiset kehittämisresurssit. Resursseja on helpompi perustella, kun on ymmärrystä vaatimuksista. Digipalvelulain toimeenpanoon on tarjolla apua muun muassa eOppivan Päämääränä laadukkaat digipalvelut-koulutuksessa. Lisäksi Digiohjelman lainsäädäntötyöryhmä valmistelee koulutusta toimeenpanon tueksi syksylle 2022.

Kuntien digiviikko 2022

Kuntien digitalisointiviikko järjestetään 6-10.6.2022. Viikon aikana Kuntaliiton asiantuntijat järjestävät yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa ajankohtaista ja monipuolista ohjelmaa sekä etänä että livenä Kuntatalolla.

Tutustu digiviikon ohjelmaan tapahtumasivulla ja merkitse kiinnostavimmat tilaisuudet kalenteriisi.

Kirjoittaja
Heli Hänninen

Kirjoittaja on Kuntaliiton erityisasiantuntija.