Kuntien ilmastotyö, tiedolla johtaminen ja kuntatalous 

Kunnilla on keskeinen rooli Euroopan unionin ja valtion ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa. Ilmastotyö ja vihreä siirtymä merkitsevät kunnissa palvelutuotannon ja toimintatapojen uudistamista, mikä näkyy myös kuntataloudessa ja talousjohtamisessa. EUsta tulevia ilmastovelvoitteita pannaan toimeen pitkälti kunnissa. Kuntien vastuulle kuuluvaan rakennettuun ympäristöön kohdistuu kunnianhimoisia tavoitteita, joilla on myös mittavia talousvaikutuksia.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ilmastotyön painopisteet vaihtelevat kunnittain. Kokonaisuuden vaikuttavuuden arviointiin läpi taloussuunnitteluprosessin tarvitaan resurssien arviointia, seurannan kehittämistä, relevantin tiedon lähteitä sekä sopivia mittareita johtamisen eri tasoille. Mahdollisia hyviä käytäntöjä kunnan yleisessä johtamisessa tehtävässä ennakkoarvioinnissa kannattaa hyödyntää.

Velvoitteiden täyttäminen vaatii myös investointeja. Kuntakonsernien investoinneista tänä päivänä jo yli puolet tapahtuu muualla kuin peruskunnassa. Näissä korostuvat energiayhtiöt, kiinteistöala sekä jäte- ja vesihuolto. Investointien toteuttamisessa joudutaan tarkastelemaan resurssien kohdentamista sekä mahdollisia priorisointitarpeita.

Ilmasto- ja talousjohtamisen integrointi

Näissä olosuhteissa kunnan toimialojen ja talouden vuoropuhelu korostuu. Päätöksenteon ja johtamisen tueksi ilmastotyön ja vihreän siirtymän edistämisessä sekä taloudellisen merkityksen arvioinnissa tarvitaan ilmasto- ja talousjohtamisen integrointia.

Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen hankkeessa (REETTA) pyrittiin tunnistamaan yhtäältä ilmasto- ja talousjohtamisen kytkennän pullonkauloja, toisaalta hyväksi havaittuja työkaluja ja toimintatapoja. Lopputuloksena syntyneen toimintamallin tavoite on ilmastotyön systemaattisuus ja vaikuttavuus sekä kunnan toimialueiden välisen yhteistyön tiivistäminen, jotta ilmastotavoitteet saadaan osaksi taloutta ja päätöksentekoa.

Tunnistetuista tarpeista lähti liikkeelle kuluvan vuoden loppuun kestävä jatkohanke REIJO (Resurssiviisaiden kuntien tiedolla johtaminen). Mukana olevat seitsemän kuntaa selvittävät ilmastotoimenpidekokeiluilla, minkälaista tietoa on saatavilla ja mistä lähteistä se saadaan kerättyä, mitkä mittarit olisivat tarkoituksenmukaisia sekä miten tiedon keruuseen ja esittämiseen voisi kehittää digitaalisia ratkaisuja.

Esimerkkitapauksissa muun muassa:

• luodaan yhdenmukaiset mittarit kuntastrategiaa toteuttavien toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja seurantaan resurssien, kasvun ja ilmastotyön näkökulmasta,
• kehitetään vähäpäästöistä ja kiertotaloutta hyödyntävää infrarakentamista sekä rakentamisprosessin järjestelmällistä seurantaa; millaista tietoa infrarakentamisessa tarvitaan, mistä saadaan ja miten sitä voidaan laajemmin hyödyntää sekä rakentamisen kehittämisessä että ilmastotyön seurannassa,
• tehdään kunnallisteknisen rakentamisen euro- ja vaikutustarkasteluita, joissa kiinnitetään huomiota suunnitteluvaiheen kustannus- ja ilmastovaikutusten tunnistamiseen ja niiden raportointiin,
• tehdään ilmastotyöstä avoimempaa eli tuodaan näkyviin myös ne eurot, joita ilmastonmuutoksen torjuntaan tai sopeutumiseen käytetään.

Kuntatalouden kestävyyden näkökulma ilmastotyössä

Sekä kunnan oma-aloitteisilla että EUsta tuleviin vaatimuksiin vastaamisen toimilla on vaikutuksensa kuntatalouteen. On kuitenkin tarkasteltava myös vaikuttavuutta, eli ovatko tulokset tarkoituksenmukaisia ja taloudellisesti kestäviä.

Kunnan toimenpiteiden perustana on kuntastrategia, johon kunta voi kirjata myös ilmastotyön kannalta keskeiset tavoitteet ja toimintatavat. Kuntatalouden liikkumavara on kuitenkin rajallinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon siirryttyä hyvinvointialueille kuntatalouden volyymi puolittui. Tytäryhtiöiden ja konsernitalouden sekä niihin liittyvän johtamisen merkitys kasvoivat. Myöskään poliittisten tekijöiden merkitystä ei voi unohtaa.

Kuntatalouden kestävyyttä tarkasteltaessa keskeinen tausta on toimintaympäristön (palvelurakenne ja -verkko, palvelujen tarpeet ja tuottamistavat) muutosten ennakointi ja läpivienti. Minkälaisia ovat kunnan strategiset valinnat – ollaanko kasvamassa vai sopeutumassa? On arvioitava elinvoimapanostusten, vetovoimatekijöiden ja niiden vaikuttavuuden merkitystä. Mitä ilmastotyö ja vihreä siirtymä vaativat kuntataloudelta? Onko kuntien keskinäisellä yhteistyöllä ja verkostoitumisella merkitystä?

Oleellista on, että ilmastotoimiala ja taloushallinto ymmärtävät toisiaan, eli tarvitaan vuoropuhelua. Ilmastobudjetti on hyvä lähtökohta, mutta se vaatii tuekseen myös muita toimia. Sekä ilmastotyön että kuntatalouden kannalta keskeinen kysymys on, minkälaisilla ratkaisuilla tehokkaimmin saadaan aikaan vaikutuksia eli päästövähennyksiä. Relevantin tiedon tunnistaminen ja saaminen, tiedolla johtaminen ja digitalisaatio ovat tässä työssä ratkaisevia.

Kun tiedolla saadaan aikaan vaikuttavia ilmastotoimia ja -investointeja, niistä voidaan pidemmällä aikavälillä odottaa elinkaarihyötyjä kuntataloudelle ja kuntien elinvoimaisuudelle. Tämä kytkeytyy myös kuntajohtamisessa päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin. Kuntien onnistuessa tavoitteissaan, ratkeaa Suomen päästövähennystavoitteista yli puolet (Sitran selvitys 5/2021).

Haluatko kuulla lisää - tule Kuntamarkkinoille!

Torstaina 14.9.2023 klo 11.15 tilassa A3.23 teemaa käsitellään otsikolla ”Ilmasto- ja taloustiedolla johtaen kohti kestävää kuntaa”. Tervetuloa mukaan kuulemaan hankkeessa mukana olevien kuntien kokemuksia ja näkemyksiä, keskustelemaan ja verkostoitumaan!