Ilmasto- ja talousjohtamisen yhteistyöllä vaikuttavuutta kunnan ilmastotyöhön

Ilmastonmuutoksen hidastamisessa tarvitaan päätöksenteon ja johtamisen tueksi tietoa sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaamista. Kunnissa tämä merkitsee sisäisen vuoropuhelun ja yhteisymmärryksen kehittämistä ilmastotyön tavoitteista ja käytännöistä. Ilmastovaikutukset on huomioitava suunnittelussa ja seurannassa sekä hankintojen ja investointien johtamisessa.

Päästövähennyskeinoista halutaan löytää ja valita kustannustehokkaimmat. Toisaalta myös nykytilan säilyttämisen ilmasto- ja talousvaikutukset pitää arvioida. Vaikuttavista ilmastotoimista ja -investoinneista voidaan pidemmällä aikavälillä odottaa elinkaarihyötyjä myös kuntataloudelle ja kuntien elinvoimaisuudelle. Tämä kytkeytyy läheisesti kuntajohtamisessa päätösten vaikutusten ennakkoarviointiin.

Oman haasteensa luo ilmastovaikutusten laskentamenetelmien vakiintumattomuus. Kunnan ilmastonmuutoksen hillintään tähtäävä ilmastotavoite asetetaan yleensä alueellisiin päästölaskentoihin perustuen. Silloin yksittäisen hankinnan tai esimerkiksi rakennusinvestoinnin päästöt lasketaan eri menetelmin eikä suoraa kytkentää yleiseen ilmastotavoitteeseen voi laskennallisesti tehdä.

Joulukuussa 2020 käynnistyneessä Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen hankkeessa (REETTA-hanke) on tarkoitus tunnistaa, kokeilla ja kehittää keinoja, joilla ilmastotavoitteet voi huomioida kunnan budjetoinnissa, kannattavuusarvioinneissa sekä hankintojen ja investointien suunnittelussa ja perusteluissa. Yhtäältä pyritään tunnistamaan ilmasto- ja talousjohtamisen kytkennän pullonkauloja, toisaalta hyväksi havaittuja työkaluja ja toimintatapoja.

Lopputuloksena syntyy toimintamalli kunnan talous- ja ilmastojohtamisen integroimiseksi. Tavoitteena on ilmastotyön systemaattisuus ja vaikuttavuus sekä kunnan eri toimialueiden välisen yhteistyön tiivistäminen, jotta ilmastotavoitteet saadaan osaksi taloutta ja päätöksentekoa. Päätöksentekoa tukevat ilmastobudjetti ja ilmastotyön tiekartta.

Hankkeeseen osallistuvat Ii, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Riihimäki ja Turku sekä Motiva, Suomen ympäristökeskus ja Kuntaliitto. Osallistuvien kuntien lisäksi rahoittajina ovat ympäristöministeriö, Sitra ja Kuntarahoitus.

Kehittämistarpeita johtamisen ja päätöksenteon eri tasoilla

Pilottikunnilla on ollut hanketyössään vuosisuunnittelun tai hankintojen ja investointien näkökulma. Talousjohtamisen prosesseja on tarkasteltu nykytilan arviointimallin avulla. Samalla on tunnistettu omia hyviä käytäntöjä ja kehityskohtia.

Yleisellä tasolla on käsitelty ilmastotavoitteiden asettelua, hankintojen ilmastonäkökulmien huomioimista ja strategisen johtamisen kehittämistä, ilmastotoimenpiteiden vaikuttavuuden seurantaa ja läpinäkyvyyttä sekä hankkeen tukea toimialojen välisen yhteisymmärryksen lisäämiseksi.

Hyvistä käytännöistä esiin on noussut kuntastrategian alainen resurssiviisauden tiekartta tai ilmasto-ohjelma, joka tarkentaa tavoitteita. Kunnan toimialojen vahva omistajuus tiekarttaan mahdollistaa ilmasto- ja talousjohtamisen kytkennän kehittämisen. Hankintastrategioita ja hankintojen ohjeistuksia on kehitetty ja markkinavuoropuheluissa viestitty ilmastotavoitteista ja vähäpäästöisyyttä edistävien kriteerien käyttömahdollisuudesta.

Kehityskohteena on mainittu toimintatavat: olisi päästävä ilmastotoimien kokonaisuuden vaikuttavuuden arviointiin läpi taloussuunnitteluprosessin. Tähän tarvitaan uusia keinoja johtamisen eri tasoilla. Päätöksenteossa tulee entistä paremmin tarkastella toimien riittävyyttä vuositasolla suhteessa tavoitteisiin.

Tarvitaan seurannan kehittämistä ja sopivia mittareita johtamisen eri tasoille. Hankintastrategioita on tarpeen peilata vahvemmin kunnan ilmastotiekarttaan ja varmistaa ilmastotavoitteiden tunnistaminen ja käytäntöön vieminen.

Investoinneista on todettu, että infrarakentamisen hankkeissa ei vielä systemaattisesti huomioida ilmastopäästöjä koko elinkaaren ajalta. Tarve olisi vertailla esimerkiksi päästölaskennan ja kustannusten vaihtoehtoja, mutta elinkaaripäästöjen laskennasta ja päästöjen huomioimisesta investointihankkeissa ei välttämättä ole vertailutietoa tai kattavaa ohjeistusta.

On myös mahdollista kokeilla ja kehittää ja siten luoda käsitys siitä, mitä talousjohtamisen eri vaiheissa vaaditaan.

Jatkotyö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja konkreettisen ilmastotyön tarve vaihtelevat kunnittain. Jatkotyössä on tarpeen tarkastella, mitä vaikutuksia ilmasto- ja talousjohtamisen integroinnilla on resursseihin: riittääkö toimintatapoihin paneutuminen vai tarvitaanko uutta resurssia ja resurssien ohjausta? Minkälaista ja mihin kohtaan prosessia?

Jos kunnassa on hyviä käytäntöjä ennakkoarvioinnin hyödyntämisestä kunnan yleisessä johtamisessa, ilmastovaikutusten arviointi kannattaa kytkeä mukaan. Erilaisia lähestymistapoja on hyvä tarkastella. Esimerkiksi laadullisten ilmastovaikutusten arviointi voi olla kiinnostava vertailukohta tarkoille investointilaskelmille.

Hankkeen puoliväliwebinaari pidetään 6.4.2022. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan tästä.

Kirjoittaja

Kirjoittaja on rahoitusalan erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Kirjoittaja on ilmastopolitiikan asiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @jalonpa