Johanna Vilkuna 21.2.2023

Liikenteen vaikuttavuus ja rahoitus hallituksen politiikan keskiöön

Olemme Suomessa mestareita asettamaan liikenteelle hyviä tavoitteita sekä tekemään selvityksiä ja suunnitelmia. Vaikeaa on tehdä tavoitteiden mukaisia päätöksiä, toteuttaa ne ja priorisoida toimenpiteitä, kun tarpeita on monia ja rahaa rajallisesti.  

Maamme tarvitsee liikennejärjestelmän, joka toimii ja mahdollistaa ihmisille ja yrityksille hyvän saavutettavuuden. Liikenne tulee saada turvalliseksi, päästöttömäksi, kestäviä kulkutapoja suosivaksi ja kustannustehokkaaksi. Kuntien ja valtion keinoilla on tärkeä rooli, kuten myös elinkeinoelämällä ja viime kädessä meillä kaikilla liikkujina. Myös EU-sääntelyllä on iso merkitys liikenteen ilmastotavoitteiden ja vihreän siirtymän saavuttamiseen. 

Suomessa liikennepolitiikka on perinteisesti ollut hallituskausittain varsin heilahtelevaa, mikä on ongelma kunnille, kaupunkiseuduille ja alueille. Tähän on haettu muutosta ja pitkäjänteisyyttä Liikenne 12 -suunnitelmalla. 

Vuonna 2021 hyväksyttiin Suomen ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka laatimista ohjasi parlamentaarinen ohjausryhmä. Odotukset poliittisesta sitoutumisesta olivat korkealla. 

Liikenne 12 -suunnitelmassa käsitellään kaikkia liikennemuotoja. Tavoitteena on liikennejärjestelmän tehokkuus, kestävyys ja saavutettavuus. Suunnitelman toteutus ei kuitenkaan päässyt kunnolla käyntiin, kun sen rahoituspohjaa jo merkittävästi murennettiin budjettipäätöksillä. Seuraavan hallituksen tulee tarttua ripeästi suunnitelman päivitykseen ja rahoituspohjan vahvistamiseen. 

Nykyisellä rahoitustasolla tie- ja rataverkko rapautuu ja korjausvelka kasvaa, tarpeelliset kehittämishankkeet viivästyvät ja joukkoliikenteen sekä muun kestävän liikkumisen panostukset jäävät ilmaan roikkumaan. Tällä on myös taloudellisia seurauksia. Liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen on osoitettava viimein riittävä rahoitus. Myös johtajuutta ja uskallusta priorisoida tavoitteiden ja vaikuttavuuden pohjalta tulee parantaa. 

Muuttunut turvallisuustilanne on tehnyt näkyväksi sijaintimme haavoittuvuuden Pohjolan pussinperällä. Strategisia valintoja tarvitaan, kun linjataan, miten parannamme maamme integraatiota Ruotsin, Norjan, Baltian maiden ja Keski-Euroopan suuntiin. Katseen on yllettävä satamista ja logistisista solmupisteistä valtakunnallisten ja alueellisten keskuskaupunkien saavutettavuuteen erityisesti raiteilla. 

Matkaketjuja tulee parantaa kaikilta alueilta joukkoliikenteen solmupisteisiin kuten asemanseuduille. 

Kaupunkiseuduilla kunnat vastaavat pääosin joukkoliikenteen rahoituksesta. Valtion tukea tarvitaan joukkoliikenteen kilpailukyvyn ja rahoituspohjan vahvistamiseen koronan jälkeen sekä kestävän kasvun edellyttämiin joukkoliikenneinvestointeihin. 

Ohuiden matkustajavirtojen alueilla julkisten toimijoiden yhteistyöllä tulisi saada aikaan entistä vaikuttavampia palveluja. Hyvinvointialueiden, Kelan, kuntien ja ELY-keskusten välistä tiedonvaihtoa, kuljetuspalveluiden yhteensovittamista sekä yhteishankintoja, kuten palvelu- tai kutsuliikennettä, tarvitaan.  

Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko määrittävät kestävien kulkutapojen käytön mahdollisuuksia. Niitä kehitettäessä tulee huomioida saavutettavuus kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä.  

Kävely- ja pyöräilyinfra ovat jääneet viime vuosikymmeninä autoilun jalkoihin. Muutosta on ilmassa, vaikka vanhan infran saneeraukset ja katutilan uusjako vievät aikaa. Kävelyn ja pyöräilyn osuuden kasvattaminen sekä ilmasto- ja terveyshyödyt ovat valtionkin tavoitteita. Kävelyn ja pyöräilyn investointiohjelman valtionavustuksen taso tulee vihdoin vakiinnuttaa vaikuttavalle tasolle. Saavutettavuus ja kulkutavan valinta lähtevät kotiovelta. 

Liikennejärjestelmässä on tehtävä priorisointeja, joilla rakennetaan kestävää taloutta. Kaikki Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteet löytyvät verkkosivuiltamme ja liikenteeseen liittyvät tavoitteet kohdasta 13

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä: @JohannaVilkuna

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!