Kunnat rahoittavat lähes 70 prosenttia lukiokoulutuksesta

Olen tavannut silloin tällöin tarkastella blogikirjoituksissani lukiokoulutuksen rahoitusasemaa. Viimeisin tarkastelu syksyllä 2022 koski lukiokoulutuksen todellisia kustannuksia vuonna 2021. Onkin paikallaan luoda pikakatsaus toistaiseksi tuoreimpien tietojen pohjalta lukiokoulutuksen kustannuksiin 2023.

On tosin harmillista, että Opetushallitus ei enää ole julkaissut kunnallisten lukiokoulutuksen järjestäjien valtionosuustoiminnan tuloja vuosilta 2022 ja 2023, kun kustannustiedon keruu siirtyi Valtiokonttoriin. Esimerkiksi vuonna 2021 kunnilla ja kuntayhtymillä oli näitä tuloja noin 69 miljoonaa euroa. Siksi käytän tämän kirjoitukseni aluksi nettokustannusten asemasta bruttokustannuksia.

Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset vuonna 2023 olivat 1 032 miljoonaa euroa. Sekä lainsäädännön lisäämät velvoitteet että koulutuksen järjestäjien vahva panostus näkyi 8,3 prosentin kustannusten nousuna edellisestä vuodesta. Lukiokoulutuksen rahoitusasemassahan ei tapahtunut muutosta, vaan valtio jatkoi yli sadan miljoonan euron (996,13 €/opiskelija) rahoitusleikkaustaan. Lukiokoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan sisältyi siis 12,20 prosentin rahoitusleikkaus vuonna 2023.  

Kuva 1: Lukiokoulutuksen valtionosuuspohjaan kuuluvan toiminnan menot ja tulot vuosina 2014–2023

Kustannukset vaihtelivat luonnollisesti koulutuksen järjestäjien välillä. Pienimmät opiskelijakohtaiset kustannukset olivat koulutuksen järjestäjillä, joilla opiskelijat olivat joko kokonaan tai suurelta osin aikuisten lukiokoulutuksen opiskelijoita. Toisaalta taas suurimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat pienillä lukiokoulutuksen järjestäjillä.

Keskimääräinen yksikkökustannus oli 9 794 €/opiskelija ja mediaanikustannus oli 11 310 €/opiskelija. Alueelliset erot esimerkiksi maakuntien välillä olivat kohtuullisia ja niiden taustalla oli yleensä luonnollisia selityksiä, kuten aikuislukiolaisten suhteellinen osuus sekä maakunnan opiskelijamäärien jakautuminen keskuskaupungin ja muiden kuntien välillä. 

Kuva 2: Kuntien lukiokoulutuksen käyttökustannukset kuntatyypeittäin vuonna 2023

268 lukiokoulutuksen järjestäjästä 217 oli kuntia. Kaupunkimaisten kuntien lukioissa opiskeli 77 prosenttia kuntien lukio-opiskelijoista, vaikka kaupunkimaisten kuntien osuus lukiokoulutusta järjestävistä kunnista oli vain 24 prosenttia. Vastaavasti 28 prosenttia lukiokoulutusta järjestävistä kunnista oli taajaan asuttuja kuntia, joiden lukioissa opiskeli 14 prosenttia kuntien lukiolaisista.

48 prosenttia lukiokoulutusta järjestävistä kunnista oli maaseutumaisia ja niissä opiskeli 9 prosenttia kuntien lukiolaisista. Suurimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat maaseutumaisten kuntien lukioissa ja pienimmät kaupunkimaisten kuntien lukioissa. Opiskelijakohtaiset kustannukset olivat luonnollisesti suuremmat koulutuksen järjestäjillä, joilla opiskelijamäärä oli pieni.

Kunnat lukiokoulutuksen suurin rahoittaja

Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmässä oli vuonna 2023 kaikkiaan 800 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusrahoituksesta kaikki kunnat rahoittivat asukasperusteisen rahoitusosuuden avulla 514 miljoonaa euroa. Valtion lukiokoulutukseen kohdistaman rahoitusleikkauksen vuoksi lukiokoulutusta järjestävät kunnat rahoittivat sen lisäksi lukiokoulutusta myös vapaaehtoisesti 137 miljoonalla eurolla. Kuntien todellinen rahoitusosuus olikin lähes 70 prosenttia. 

Kuva 3: Lukiokoulutuksen rahoitus ja sen muodostuminen eri rahoituseristä vuonna 2023

On ongelmallista, että valtio jatkaa rahoitusleikkauksiaan lukiokoulutukseen lisäten samanaikaisesti lukiokoulutuksen järjestämisen kustannuksia nostavia velvoitteita koulutuksen järjestäjille. Lukiokoulutuksen laadun ja saavutettavuuden kannalta on onni, että julkisen sektorin toimijoista kunnat kantavat jopa ylimääräistä vastuuta. On kuitenkin kestämätöntä, että valtio sysää rahoitusvastuutaan talouden haasteiden parissa toimiville kunnille.   

Lukiokoulutuksen rahoitus on kustannusperusteinen eli se perustuu todellisiin valtakunnallisiin kustannuksiin. Valtionosuusjärjestelmässä vuonna 2026 olevan rahoituksen pohjana ovat vuoden 2023 kustannukset. Koska lukiokoulutuksen kustannukset nousivat selvästi vuonna 2023, tulee vuoden 2026 rahoitus kasvamaan, mikäli opiskelijamäärä ei muutu huomattavasti tai rahoitussäädöksiin kohdistu uusia muutoksia.