Kyösti Värri 27.10.2022

Kunnat pelastivat jälleen lukiovuoden 2021

Julkaisin viime viikolla blogikirjoituksen lukiokoulutuksen rahoituksesta hallituksen 19.9.2022 eduskunnalle antaman valtion vuoden 2023 talousarvioesityksen pohjalta. Vaikka kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus lukiokoulutukseen näkyy valtion talousarviossa, ei lukiokoulutuksen koko rahoitus kuitenkaan tule näkyväksi valtion budjetissa.

On siis paikallaan tarkastella lukiokoulutuksen rahoitusta kokonaisuudessaan uusimpien tietojen pohjalta. Tarkastelen tässä kirjoituksessani lyhyesti lukiokoulutuksen rahoitusta vuodelta 2021, koska viime vuoden kustannustiedot ovat juuri valmistuneet. Aineistona ovat Opetushallituksen sivuilla olevat, 17.10.2022 päivätyt kustannustiedot. Aiemmin olen käsitellyt muun muassa lukiokoulutuksen vuoden 2020 rahoitusta.

Valtion rahoitusosuus pudonnut neljännekseen kokonaisuudesta

Lukiokoulutuksen nettokustannukset vuonna 2021 olivat 818 miljoonaa euroa. Kustannukset nousivat selvästi edellisestä vuodesta. Kustannusten kasvu oli opiskelijamäärän kasvua ja kustannustason nousua suurempaa, sillä myös lukiokoulutuksen järjestäjien velvoitteet lisääntyivät vuonna 2021. Esimerkiksi oppivelvollisuuden laajentamisen aiheuttamista lisäkustannuksista lukiokoulutuksen järjestäjille saadaan kuitenkin parempaa tietoa vasta vuoden kuluttua syksyllä 2023, kun kunnallisten järjestäjien eritellyt kustannustiedot vuodelta 2022 on kerätty.

Valtio rahoitti lukiokoulutusta 214 miljoonalla eurolla vuonna 2021. Vastaavasti kaikki kunnat rahoittivat lukiokoulutusta yhteisvastuullisesti 477 miljoonalla eurolla eli 86,80 €/asukas. Näistä kahdesta summasta koostui lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmässä vuonna 2021 ollut 691 miljoonan euron rahoitus. Tämän kuntien ja valtion yhdessä rahoittaman valtionosuusrahoituksen valtio allokoi koulutuksen järjestäjille.

Koska lukiokoulutuksen nettokustannukset olivat 818 miljoonaa euroa ja rahoitusjärjestelmässä ollut valtionosuusrahoitus vain 691 miljoonaa euroa, joutuivat koulutuksen järjestäjät lisäämään omaa rahoitustaan. Tämä johtui pääosin siitä, että valtio kohdisti lukiokoulutukseen yli sadan miljoonan euron suoran rahoitusleikkauksen myös vuonna 2021. Rahoitusleikkaus on jatkunut myös vuonna 2022 ja valtion talousarvioesityksen mukaan jatkuu edelleen vuonna 2023.

Valtion toiminta eriskummallista

Valtion toiminta on hyvin epäjohdonmukaista ja ristiriitaista. Yhtäältä valtio leikkasi lukiokoulutuksen rahoitusta eli keskimääräistä yksikköhintaa 13,27 prosenttia vuonna 2021. Opiskelijamääriksi keskimääräisen yksikköhinnan mukaan muutettuna se vastaa lähes 14 000 lukio-opiskelijan vähennystä. Samalla kuitenkin valtio sääti vuonna 2021 voimaan tulleesta oppivelvollisuuden laajentamisesta, jonka mukaan yhteiskunta pyrkii mahdollistamaan kaikille vähintään toisen asteen koulutuksen. Yhtälö on eriskummallinen.

Kaikki kunnat rahoittivat siis lukiokoulutusta asukasperusteisen rahoitusosuuden mukaan 477 miljoonalla eurolla. Lukiokoulutusta järjestävät kunnat kompensoivat tämän lisäksi valtion rahoitusleikkauksia ja rahoittivat vapaaehtoisesti lukiokoulutusta vielä 127 miljoonalla eurolla. Ne eivät hyväksyneet valtion rahoitusleikkauksia ja kantoivat siten vielä lisävastuuta lukiokoulutuksen laadusta ja saavutettavuudesta. Kuntien vastuullisuudesta onkin jälleen syytä antaa iso kiitos.

Kuntien omarahoitusosuus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin muuttuu nyt vuosittain koulutuksen järjestäjien velvoitteiden kasvaessa etenkin oppivelvollisuusuudistuksen vuoksi. Kuntien rahoitusosuuden olisi tullut vuonna 2021 olla rahoituslain siirtymäsäännösten mukaan 56,81 prosenttia. Todellisuudessa kuntien rahoitusosuus oli kuitenkin 74 prosenttia eli kolme neljäsosaa lukiokoulutuksen kustannuksista. Valtio vastasi siis enää vain neljäsosasta rahoituksesta.

Valtion rahoitusleikkaukset synnyttäneet kaksi ongelmaa

Valtion rahoitusleikkaukset ovat johtaneet erikoiseen tilanteeseen, jossa osa kunnista järjestää lukiokoulutuksen tosiasiallisesti kokonaan ilman valtion rahoitusta. Tällainen tilanne syntyy, kun kunnan rahoitusjärjestelmään maksama asukasperusteinen rahoitusosuus on suurempi kuin kunnan koulutuksen järjestäjänä takaisin saama valtionosuusrahoitus. Vuonna 2021 tällaisia kuntia oli kaikkiaan 25 kappaletta.

Vaikka nämä koulutuksen järjestäjät ovat tavallisia kuntia ja kaupunkeja, on niistä jokaisen tilanne omanlaisensa. Esimerkiksi osa Tampereen kaupunkiseudun kuntien Nokian, Kangasalan ja Pirkkalan nuorista opiskeli etenkin Tampereella, jolloin Tampere sai heistä valtionosuuden. Kun Nokian kaupunki maksoi asukasperusteisen kuntaosuutensa rahoitusjärjestelmään, jäi sen saama yksikköhintarahoitus kuntaosuutta pienemmäksi. Siten Nokian kaupunki sekä rahoitti kokonaan oman lukionsa toiminnan että maksoi lisäksi vielä nettona yli 400.000 euroa yhteiseen rahoitusjärjestelmään.

Valtion rahoitusleikkaus johti myös toiseen kuntien väliseen yhdenvertaisuusongelmaan. Koska rahoitusjärjestelmän kautta jaettu rahoitus ei riitä kattamaan kaikkia kustannuksia, joutuvat lukiokoulutuksen järjestäjät lisäämään omaa rahoitustaan. Tällöin ne lukiokoulutusta järjestävät kunnat, joilla on paljon vieraskuntalaisia opiskelijoita, rahoittavat lisärahoituksellaan myös muista kunnista tulevia opiskelijoita.

Valtion lukiokoulutukseen kohdistamat rahoitusleikkaukset ovat johtaneet kuntien rahoitusosuuksien kasvuun. Rahoitusjärjestelmä ei toimi enää tarkoituksenmukaisella tavalla. Leikkaukset ovat johtaneet myös kahdenlaisiin yhdenvertaisuusongelmiin kuntien välillä. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän legitimaatio onkin ajautunut ongelmiin valtion rahoitusleikkausten vuoksi. Valtion on viimein aika lopettaa rahoitusleikkauksensa. Tällöin järjestelmä korjaa automaattisesti suurimmat puutteensa.

Lisää kirjoittajasta

Kirjoittaja on lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @KyostiVarri