Kyösti Värri 18.8.2022

Uusi lukuvuosi alkanut yhä polarisoituneemmassa lukiokentässä

Lukuvuosi 2022‒2023 on käynnistynyt lukiokoulutuksessa. Uusien lukio-opiskelijoiden määrä täsmentyy lähiviikkojen aikana. Alustavasti lukumäärä näyttää olevan edellisen syksyn tasolla eli noin 32 000 uutta lukio-opiskelijaa.

Hieman yli kolmasosa uusista lukiolaisista aloittaa Uudellamaalla olevissa oppilaitoksissa. 58 prosenttia uusista opiskelijoista on naisia ja 42 prosenttia miehiä eli lukio-opiskelijoiden sukupuolijako säilyy entisellään. 87 prosenttia uusista lukio-opiskelijoista puhuu suomea, 6 prosenttia ruotsia ja 7 prosenttia muita kieliä äidinkielenään.

Lukioiden määrä laskenut sadalla

Lukioiden ja muiden lukiokoulutusta antavien oppilaitosten määrä on vähentynyt 21 prosenttia 2000-luvun kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Kun oppilaitoksia oli 483 vielä vuonna 2000, on niitä tällä hetkellä hieman yli sata vähemmän. Käytännössä muutos on tapahtunut pääosin oppilaitosten yhdistymisinä.

Alueellisesti lukioiden määrä on vähentynyt prosentuaalisesti eniten Kymenlaaksossa, jossa oppilaitosten määrä on puolittunut vuosina 2000‒2021 eli laskenut 16 lukiosta 8 lukioon. Myös Kainuussa, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa lukiokoulutuksen oppilaitosten määrä on laskenut yli 30 prosenttia.

Oppilaitosten keskimääräisen koon muutosta voidaan kuvata kahdella eri tavalla. Oppilaitoksen opiskelijamäärän aritmeettinen keskiarvo on pysynyt yllättävänkin tasaisena koko 2000-luvun ajan. Aritmeettinen keskiarvo saadaan, kun lukiokoulutuksen opiskelijamäärä jaetaan oppilaitosten lukumäärällä. Näin tarkasteltuna lukion keskikoko oli 269 opiskelijaa vuonna 2000 ja 280 opiskelijaa vuonna 2020. Oppilaitosten määrä on siis vähentynyt verrattain samaa tahtia opiskelijamäärän kanssa.

Pienet ja keskikokoiset lukiot pienentyneet

Aritmeettinen keskiarvo ei kuitenkaan ole tällä hetkellä paras kuvaamaan lukiokoulutuksen oppilaitosten koon muutosta. On parempi tarkastella muutosta oppilaitoskoon mediaanin avulla, jolloin muutos nähdään selvemmin. Kun vuonna 2000 suuruusjärjestyksessä keskimmäisen oppilaitoksen koko oli 228 opiskelijaa, oli vastaava luku 186 vuonna 2020. Keskikokoiset lukiot ovat siis selvästi pienentyneet.

Lukioiden mediaanikoko on pienentynyt, mutta niin ovat myös pienet lukiot pienentyneet. Vuonna 2000 neljäsosassa lukioista oli enintään 135 opiskelijaa. Vastaava luku vuonna 2020 oli 81 opiskelijaa. Pienimmän lukiokvartiilin yläraja on siis laskenut 40 prosenttia 20 vuodessa! Alle sadan opiskelijan lukioiden lukumäärä on lähes kaksinkertaistunut samassa ajassa 63 lukiosta 118 lukioon.

Suuret lukiot kasvaneet

Pienten ja keskikokoisten lukioiden pienentymisen vastapainoksi suurimpien lukioiden koko on kasvanut. Vuonna 2000 neljäsosassa lukioista oli vähintään 351 opiskelijaa. Vastaavasti kaksikymmentä vuotta myöhemmin luku oli 429 opiskelijaa. Yli 600 opiskelijan lukioiden määrä on lähes kaksinkertaistunut 26 lukiosta 47 lukioon. Kun vuonna 2000 oli vain viisi yli 800 opiskelijan lukiota, oli niitä jo 16 vuonna 2020.

Lukiot tai tarkemmin sanottuna lukiokoulutuksen oppilaitokset ovat polarisoituneet ja polarisoitumassa voimakkaasti opiskelijamäärän suhteen. Edellä on muutosta kuvattaessa käytetty vuosien 2000‒2020 kehitystä. Kehitys on kuitenkin jatkunut edelleen. Tästä esimerkkeinä ovat kahden lukion yhdistymisestä vuonna 2021 syntynyt yli tuhannen opiskelijan Porin lukio sekä samoin yhdistymisen kautta tänä syksynä syntynyt yli tuhannen opiskelijan Lahden lukio Gaudia.

Lukiokoulutuksen lukuvuosi 2022‒2023 on alkanut tilanteessa, jossa oppilaitosrakenne on hyvin erilainen kuin vielä parikymmentä vuotta sitten. Rakenteessa tapahtuu muutoksia myös tulevina vuosina. Tärkeää on, että kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät ovat aktiivisia ja tekevät tarvittaessa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja. Samoin on oleellista, että lukiokoulutusta koskeva sääntely mahdollistaa erilaisia, paikallisiin ja seudullisiin olosuhteisiin soveltuvia ratkaisuja ja toimintamalleja.

Kirjoittaja

Kirjoittaja on lukiokoulutuksen erityisasiantuntija Kuntaliitossa.

Twitterissä: @KyostiVarri