Uudet kuntapäättäjät nousevat ruoriin – talouden myrskytuulet odottavat

Sunnuntaina valittavat uudet kuntapäättäjät pääsevät keskelle talouden myrskytuulia. Kuntatalouden tilanne on kiristynyt. Tilinpäätös, talousarvion valmistelu ja ennusteet verorahoituksen kertymistä määrittelevät kunnan talousvuoden etenemistä. Lisäksi juuri nyt TE-tehtävien vakiintuminen, oppimisen tuen uudet velvoitteet, muutokset talousraportoinnissa, kiinteistöjen yhtiöittäminen, digitalisaation edellyttämät investoinnit ja tekoälyn tuomat mahdollisuudet, ehkä myös norminpurun eteneminen ja hankintalain, valtionosuusjärjestelmän ja kiinteistöverotuksen uudistukset vaikuttavat kuntien talouteen ja päätöksentekoon. Muuttuva toimintaympäristö ja useat meneillään olevat uudistukset näkyvät päättäjän arjessa heti alusta alkaen. 

Samalla kun kuntien talouden näkymä on heikentynyt, vihreän siirtymän investoijien katseet ovat kohdistuneet Suomeen. Kansantalouden kannalta olisi juuri nyt korostetun tärkeää, että kunnat pystyvät kotiuttamaan näistä hankkeista mahdollisimman monta Suomeen. Tämä edellyttää, että kunnan talouden pitää riittää paitsi lakisääteisten palvelujen järjestämiseen, myös investointeihin, jotka liittyvät katuihin, kaavoitukseen ja kunnallistekniikkaan.  

Kuntien näkökulmasta talouden ennakointi vaikeutui tämän vuoden alusta, kun TE-uudistuksen myötä talouden suhdanteet vaikuttavat entistä suoremmin kuntien talouteen. Sekä suhdanne että työllisyystilanne ovat erityisen heikkoja juuri nyt, ja näkymä heilahtelee paljon muun muassa presidentti Trumpin tullipolitiikan vaikutuksista johtuen. Alkavalla valtuustokaudella kuntien tulee onnistua entistä paremmin koko konsernin ohjaamisessa. Esimerkiksi ammatillinen koulutus on tärkeä työkalu työllisyysasteen nostossa. Koko kuntakonserniin kohdistetun omistajaohjauksen tärkeys korostuu. 

Vuoden 2024 tilinpäätöksistä voimme jo nyt nähdä, että kuntien säästöohjelmat ovat purreet. Kustannusten kehitystä on saatu hillittyä. Menopaineet kuitenkin pitävät yllä epävarmuutta. Koska kuntataloudesta lähes kolme neljännestä on sivistystoimea, on vaikea välttyä siltä, etteivätkö isot sopeutuspäätökset koskettaisi myös lapsia ja nuoria. Kuntapäättäjien rehellisyys äänestäjiä kohtaan korostuu. 

Verotulot ovat kuntien suurin tuloerä ja niiden turvaaminen tulisi olla vastuullisen kuntapäättäjän ykkösjuttu. Työssä käyvä kuntalainen maksaa veroja ja on pois työttömyyden sakkomaksujen piiristä. Kuntalaisen työllistyminen on siis aina kaksinkertainen positiivinen asian kunnan talouden kannalta. 

Kuntatalouden kestävyys ratkaistaan yhteistyöllä. Mitä enemmän palveluja, työllisyyttä ja toimipisteiden sijaintia tarkastellaan alueellisista lähtökohdista, sitä paremmin palvelujen laatu pystytään turvaamaan ja alueellinen elinvoima vahvistuu. Erityisesti pienten väestöään menettävien kuntien älykkään sopeutumisen ratkaisut korostuvat. Näin myös yksittäiset kunnat menestyvät. 

Keskellä uusia kuntatalouden myllerryksiä kuntapäättäjä ei pärjää vanhoilla argumenteilla. Paikalleen ei voi jäädä jumittamaan. Selviytyjiä ovat ne kunnat, joiden päätöksenteko ja talous mahdollistavat jatkuvan kehittymisen. Päätöksiä pitää pystyä tekemään sen hetkisellä parhaalla käytettävissä olevalla tiedolla, vaikka faktatieto tulevaisuudesta puuttuu. 

Kuntien keskeistä roolia arkipäiväisessä elämässämme ei voi alleviivata riittävästi. Kunnissa ratkaistaan, millä tavoin lähivuosina kehitetään esimerkiksi peruskoulutusta, varhaiskasvatusta, katujen kunnossapitoa, kulttuuria, elinvoimaa kuin liikunta- ja kulttuuripalveluita tai ratkotaan ilmastonmuutokseen sopeutumista.

Ilman kuntia ei ole toimivaa yhteiskuntaa. Onneksi on kunnat!