
Kyösti Värrin ja Maija Niskavirran blogi 17.2.2026
Englanninkielinen lukiokoulutus uutena hakukohteena yhteishaussa

Kevään yhteishaku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen on käynnissä 17.2.‒17.3.2026. Tänä vuonna yhteishaussa voi ensimmäistä kertaa hakea opiskelemaan kansalliseen lukiokoulutukseen suomen ja ruotsin lisäksi myös englannin kielellä. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme uuden englanninkielisen lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkinnon keskeisiä piirteitä ja koulutuksen tarvetta.
Osa suomen- tai ruotsinkielisen lukiokoulutuksen opinnoista on voitu aiemminkin tarjota muulla kuin järjestämisluvassa määrätyllä opetuskielellä. Tästä lukiolain 14.2 §:n mukaiset englanninkieliset painotuslinjat ovat esimerkkeinä. Kansallisen lukiokoulutuksen lisäksi Suomessa on tarjolla kansainvälistä lukiokoulutusta (esimerkiksi International Baccalaureate -tutkintoon tai European Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä koulutus). Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme kuitenkin nimenomaan uutta mahdollisuutta opiskella kansallinen lukiokoulutus kokonaan tai pääosin englanniksi.
Taustalla väestön liikkuvuus ja kansainvälistyminen
Monikieliset koulutusvaihtoehdot ovat osa laajempaa kehitystä, jossa väestön liikkuvuus ja kansainvälistyminen näkyvät myös koulutuspoluissa. Suomeen muuttaa perheitä, joilla on lukioikäisiä tai hieman sitä nuorempia nuoria ja tarve jatkaa sujuvasti englanninkielistä koulutuspolkua. Kaikilla ei ole riittävää suomen tai ruotsin taitoa osallistua kansalliskieliseen lukiokoulutukseen pian maahan saavuttuaan.
Suomi kilpailee työperusteisesta maahanmuutosta ja järjestämislupasäätely mahdollistaa tarvittaessa englanninkielisen lukiokoulutuksen tarjonnan kohdistamisen alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Kansainvälisiä osaajia rekrytoivat alueet ja yritykset ovatkin tuoneet esiin, että englanninkielinen lukiokoulutus helpottaa yhä useamman perheen saapumista ja asettumista alueelle sekä tukee kaupunkien kasvua, investointeja ja kansainvälistymistä. Toimivat lasten ja nuorten koulutus- ja opiskelumahdollisuudet tukevat myös Suomen kansalaisten paluumuuttoa.

Kuva 1: Pyynikin lukio on yksi kuudesta lukiosta, jossa englanninkielinen lukiokoulutus alkaa syksyllä 2026
Osa Suomeen muuttavista perheistä on myös tilanteessa, jossa he tietävät ulkomaankomennuksen tai työjakson Suomessa olevan vain määräaikainen, jonka jälkeen on tarkoitus muuttaa toiseen maahan tai takaisin kotimaahan. Englanninkielinen lukiokoulutusvaihtoehto on tarkoitettu vastaamaan näihin muuttajien erilaisiin tilanteisiin.
Englanninkielistä lukiokoulutusta valmisteltu pitkään
Englanninkielisestä lukiokoulutuksesta ja ylioppilastutkinnosta on keskusteltu pitkään. Keskeinen edistysaskel oli pääministeri Sipilän hallituksen Talent Boost -ohjelma sekä Harri Rinta-ahon ja Kati Mikkolan vuonna 2018 valmistunut selvitys englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä. Pääministeri Sipilän hallituksen kautensa lopulla antama esitys (235/2018) uudeksi laiksi ylioppilastutkinnosta sisälsikin jo mahdollisuuden suorittaa ylioppilastutkinto myös englannin kielellä.
Eduskunnan sivistysvaliokunta päätyi kuitenkin tuolloin valtiopäiväkauden lopussa aikataulusyistä poistamaan esityksestä englanninkielistä ylioppilastutkintoa koskevat säännösesitykset, jotta lain eteneminen ei olisi muilta osin vaarantunut. Eduskunta hyväksyi helmikuussa 2019 valiokunnan esittämän lausuman, jonka mukaan eduskunta edellytti hallituksen harkitsevan uuden esityksen tekemistä englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestämisen ja suorittamisen mahdollistamiseksi.
Kuva 2: Keskeiset vaiheet englanninkielisen ylioppilastutkinnon valmistelussa 1990-luvulta eteenpäin
Pääministeri Orpon hallitus kirjasi ohjelmaansa vuonna 2023 tavoitteeksi mahdollistaa ylioppilastutkinnon suorittaminen englanniksi tiukasti rajatuin kriteerein ja tavalla, joka ei uhkaa kansalliskielistä koulusivistystä, vaan vahvistaa Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten toimijoiden ja paluumuuttajien joukossa. Kun eduskunta loppuvuodesta 2024 hyväksyi hallituksen esityksen (159/2024), ylioppilastutkinto tuli mahdolliseksi suorittaa myös englannin kielellä syksystä 2028 lähtien. Englanninkielinen ylioppilastutkinto taas käytännössä edellytti mahdollisuutta järjestää lukiokoulutusta englannin kielellä.
Englanninkielinen koulutus ja yo-tutkinto vain hyvin rajatulle ryhmälle
Englanninkielinen lukiokoulutus on tarkoitettu opiskelijoille, joiden suomen tai ruotsin taito ei riitä suoriutumiseen kansalliskielisessä lukiokoulutuksessa. Tällöin on pääosin kyse henkilöistä, jotka ovat suorittaneet perusopetuksen opintoja tai asuneet Suomessa enintään kolmen vuoden ajan Englanninkieliseen lukiokoulutukseen osallistuvilla kolmansien maiden kansalaisilla tulee olla muu kuin opiskeluun perustuva oleskelulupa.
Lakimuutoksella on haluttu vahvistaa heikosti kansalliskieliä taitavien nuorten sivistyksellisiä oikeuksia. Lainsäädäntö lähtee siitä, että ylioppilastutkinto suoritetaan edelleen pääsääntöisesti suomeksi tai ruotsiksi. Edellytyksenä englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittamiselle on puutteellinen kielitaito tutkinnon suorittamiseksi suomen tai ruotsin kielellä. Englanninkielinen ylioppilastutkinto sisältää kuitenkin myös pakollisen suomi tai ruotsi toisena kielenä -kokeen.
Järjestämislupa kuudella lukiokoulutuksen järjestäjällä
Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi syksyllä 2025 luvan englanninkielisen lukiokoulutuksen järjestämiseen kuudelle koulutuksen järjestäjälle, kaikki suurissa kaupungeissa. Hallituksen esityksessä (159/2024) englanninkielisen lukiokoulutuksen vuosittaiseksi opiskelijamääräksi arvioitiin noin 1300–1500 opiskelijaa. Tällä hetkellä järjestämislupia on myönnetty 695 opiskelijaa varten.
Kuva 3: Englanninkielisen lukiokoulutuksen järjestäjät, järjestämisluvan mukaiset opiskelijamäärät ja kevään 2026 yhteishaussa haettavina olevat opiskelupaikat
Englanninkielinen lukiokoulutus alkaa syksyllä 2026 ja se on mukana kevään yhteishaussa. Koulutuksen järjestäjät ovat asettaneet haettavaksi yhteensä 150 aloituspaikkaa, mikä tarkoittaa käytännössä kullakin järjestäjällä yhtä englanninkielistä ryhmää. Lisäksi Englantilaisessa koulussa on haettavana 20 erityisen koulutustehtävän mukaista opiskelupaikkaa. Vapaita opiskelupaikkoja on varattu myös kesken lukuvuoden tuleville hakijoille. On kiinnostavaa nähdä, miten englanninkielinen lukiokoulutus kiinnostaa yhteishaussa ja miten koulutus käynnistyy syksyllä 2026. Se periaatteessa vahvistaa koulutuksellista yhdenvertaisuutta, mutta toisaalta jää nähtäväksi, rajaavatko lainsäädännön tiukat ehdot kohderyhmän kovin pieneksi.

Onneksi on kunnat -lähetyksissä käsitellään väestönmurrosta
Haluatko ymmärtää, miten kunnat voivat menestyä murroksen keskellä?

Ilmoittaudu mukaan Sivistyksen ajankohtaistunti – webinaareihin!
Sivistyksen ajankohtaistunti -webinaareissa käsitellään muun muassa varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen liittyviä teemoja. Webinaareja pidetään noin kuusi vuodessa.

Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää


