Digiä kuntatyössä
Case 15: Digitaalisuus tukee älykkään ja kestävän kaupunkiseudun rakentamista Tampereella
Väkiluvultaan Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Tampereella oli vuosina 2017–2021 käynnissä laaja strateginen Smart Tampere -kehitysohjelma. Ohjelman tavoitteena oli rakentaa kestävää ja älykästä Tampereen seutua, jossa asuminen, eläminen ja liikkuminen ovat hiilineutraalia ja jossa palvelut toimivat digitaalisesti, sujuvasti ja käyttäjälähtöisesti.
Smart Tampere -ohjelmassa rakennettiin verkostoa, jossa kaupungin asukkaat, yritykset ja tutkimuslaitokset pääsivät kokeilemaan ja kehittämään älykaupungin ratkaisuja. Ohjelma jakaantui kolmeen osakokonaisuuteen: ekosysteemiohjelma, digiohjelma ja kestävä Tampere 2030. Smart Tampere -ohjelman päättymisen jälkeen kokeilut ja kehittäminen jatkuvat uusien kehittämishankkeiden puitteissa.
Pääsimme Kuntaliiton ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n Digiä kuntatyössä -sarjassa tutustumaan työn murrokseen, kaupunkikehittämiseen sekä Smart Tampere -ohjelman tuloksiin erityisesti varhaiskasvatuksen ja joukkoliikenteen kehittämisen näkökulmista.
Avaa kaikki
”Työmme on muuttunut merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Digitalisaatio on kaikkialla, ja tietohallinto on mukana kaikessa kaupungin toiminnan kehittämisessä.”
- Arto Kahila, tietohallintopäällikkö, Tampereen kaupunki
lateral-image-left
Smart Tampere -ohjelmassa haluttiin nopeiden kokeilujen avulla luoda kuntalaisille uusia helppokäyttöisiä asiointitapoja. Digitalisaatiolla oli ohjelmassa ja sen toimenpiteissä merkittävä rooli, sillä tavoitteena oli kehittää palveluja, joita asukkaat voivat hyödyntää silloin, kun heille parhaiten sopii.
Tampereella on huomattu, ettei enää ole juurikaan olemassa projekteja, joissa toiminnan kehitystä voidaan viedä eteenpäin ilman digitalisaatiota. Toiminnan prosessien ymmärtämisen lisäksi tarvitaan aina vähintään dataa ja tietojärjestelmiä palveluiden uudistamisen taustalle.
Vuonna 2020 Tampereella alkoi varhaiskasvatuksen toiminnanohjausjärjestelmä eVakan kehittäminen yhteistyössä Espoon kanssa. Kaupunkien kehitystiimit työstävät yhdessä eVakaan uusia toiminnallisuuksia ja edistävät samaan aikaan omien kaupunkiensa sovituksia järjestelmästä. Espoossa eVaka on jo käytössä, ja tavoitteena on, että Tampereen oma versio eVakasta otetaan käyttöön keväällä 2022.
eVakaa käyttävät Tampereella jatkossa varhaiskasvatusyksikköjen johtajat ja muu henkilöstö sekä huoltajat ja varhaiskasvatuksen asiakaspalveluväki. eVakan kautta haetaan muiden muassa varhaiskasvatuspaikkaa, saadaan päätös paikasta sekä käsitellään asiakasmaksuja ja niihin liittyviä tietoja. Lisäksi järjestelmään kirjataan päivittäin lasten läsnä- ja poissaolotiedot ja tulevaisuudessa myös loma-ajat. Myös päivittäinen viestintä kodin ja varhaiskasvatuksen yksikön välillä sekä varhaiskasvatussuunnitelmien teko onnistuu eVakassa.
Tampereella eVakan kehitystiimiin kuuluu 4,5 henkilöä. Kehitystiimi on rakennettu niin, että siinä on sekä teknistä osaamista että hyvin varhaiskasvatuksen palvelualueen ja toiminnan tuntevia henkilöitä. Lisäksi eVakan kehittämisessä on mukana varhaiskasvatuksen esihenkilöitä ja kuntalaisia. Laajan osallistujajoukon kautta pyritään varmistamaan, että eVaka on käyttäjälähtöinen ja vastaa käyttäjien tarpeisiin. Jo nyt on saatu päiväkodinjohtajilta palautetta, jonka mukaan eVaka tulee helpottamaan heidän työtään.
eVakan kehittämistyössä olennaista on Tampereella ollut, että järjestelmää voidaan muokata tukemaan omia prosesseja. Kaiken kaikkiaan Tampereella on tunnistettu tarve yhä useammin tehdä omia tuotteita sen sijaan, että ostettaisiin täysin valmiita järjestelmiä.
Omien tuotteiden kehittäminen muuttaa työtä ja toimintatapoja. Se edellyttää tietohallinnon ja käytännön toiminnan resursointia sekä yhteiskehittämistä oman organisaation, muiden kuntien, asiakkaiden ja järjestelmätoimittajien kanssa. Lisäksi täytyy opetella uusia ketteriä menetelmiä sekä taitoa kuunnella ja priorisoida eri toimijoiden tarpeita.
”Tulevaisuudessa tullaan yhä enemmän satsaamaan omien tuotteiden kehittämiseen. eVakasta saadaan kokemuksia, joita voidaan hyödyntää jatkossa muissa Tampereen hankkeissa.”
- Heli Ketola, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki
lateral-image-right
Tampereen kokemusten mukaan yhteistyö ICT-hankkeissa muiden kuntien kanssa on hedelmällistä, mutta sisältää omat haasteensa. Esimerkiksi kuntien toiminnan prosessit eroavat usein toisistaan, minkä vuoksi yhdessä kunnassa hyväksi todettu järjestelmä ei välttämättä toimi yhtä hyvin toisessa kunnassa. eVakan kohdalla Espoo ja Tampere ovat huomanneet, että monia asioita voi tehdä yhdessä, mutta se vaatii sopimista ja välillä myös kompromisseja sekä omien toimintatapojen uudelleen järjestämistä.
”Yhdessä tekeminen mahdollistaa toisilta oppimista. Se vie toimintaa ja järjestelmiä hienosti eteenpäin.”
- Heli Ketola, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki
lateral-image-left
Joukkoliikenteen maksujärjestelmän kehittämisellä parempaa ja joustavampaa palvelua
Yksi olennainen osa kestävän ja älykkään kaupunkiseudun rakentamista Tampereella on joukkoliikenteen ja sen palvelujen kehittäminen. Viimeisten vuosien aikana Tampereen seudun joukkoliikenne Nysse on yhdessä tietohallinnon, yhteistyökumppaneiden ja palvelun käyttäjien kanssa uudistanut joukkoliikenteen maksujärjestelmää. Tavoitteena on tarjota asiakkaille parempaa ja joustavampaa palvelua, joka kannustaa kaupunkiseutulaisia joukkoliikenteen käyttöön. Lisäksi aiempaa luotettavampi ja kustannustehokkaampi maksujärjestelmä on kaikkien etu.
”Tavoitteemme on lisätä asukkaille mahdollisuuksia hoitaa asioita digitaalisesti. Samaan aikaan kuitenkin varmistamme, että myös henkilökohtaista palvelua on saatavilla.”
- Elli Kotakorpi, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki
lateral-image-right
Asiakkaille ja palvelun käyttäjille konkreettisin Nyssen maksujärjestelmään liittyvä uudistus on ollut lähimaksun käyttöönotto joukkoliikenteessä kesällä 2021. Toinen suuri, mutta toistaiseksi vielä asiakkaille vähemmän näkyvä kehittämistyö on liittynyt siirtymään korttipohjaisesta tilipohjaiseen maksujärjestelmään.
Lähimaksun myötä Tampereen kaupunkiseudulla linja-autoissa ja raitiovaunussa matkustavat voivat maksaa matkansa pankki- tai luottokorttiominaisuudella. Uusissa vuonna 2021 käyttöönotetuissa raitiovaunuissa käteisen rahan käyttö ei ole alun perinkään ollut mahdollista, mutta linja-autoissa matkustajat voivat maksaa käteisellä kesään 2022 asti. Lähimaksuominaisuutta on kehitetty yhdessä kuntien omistaman yhtiön sekä Helsingin seudun liikenteen kanssa. Lähimaksamisesta on kerätty asiakaspalautetta, jota hyödynnetään jatkokehitystyössä.
Nykyisessä Nyssen korttipohjaisessa maksujärjestelmässä käytössä on matkakortit, joihin ihmiset voivat tallettaa rahaa ja joita voi käyttää maksamiseen joukkoliikennevälineissä. Matkakortille voi ladata rahaa verkkopalvelussa tai myyntipisteessä. Tilipohjaiseen järjestelmään siirryttäessä asiakkaan tiedot eivät ole enää fyysisellä matkakortilla, vaan sähköisessä taustajärjestelmässä. Kulkuvälineessä tunnistautumiseen voi käyttää matkakortin lisäksi esimerkiksi pankkikorttia tai matkapuhelinsovelluksessa olevaa QR-koodia.
Tällä hetkellä Tampereen seudulla on erillisiä järjestelmiä ja palveluja muiden muassa matkalippujen ostamiseen, omien tietojen tarkasteluun sekä matkakortin lataamiseen. Jatkossa tilipohjainen taustajärjestelmä mahdollistaa sen, että asiakkaan tiedot ovat yhdessä paikassa sähköisesti. Tämä parantaa tietojen luotettavuutta ja mahdollistaa asiakkaalle helpon pääsyn omiin tietoihin.
Joukkoliikennettä kehitettäessä lähtökohtana on, että jokaisen kuntalaisen tulee pystyä joukkoliikennettä käyttämään. Vaikka digitaaliset palvelut helpottavat monen kuntalaisen asiointia, voivat ne olla toisille vaikeakäyttöisiä ja pelottaviakin. Tampereella niin sanottujen perinteisten palveluiden ja digipalvelujen välistä kynnystä on pyritty madaltamaan muiden muassa niin, että raitiovaunuihin ja linja-autoihin voi ostaa käteisellä ennakkokertalipun yhteistyökumppaneiden toimipisteistä. Käteismaksua vastaan asiakas saa paperilipun, jonka QR-koodin hän näyttää joukkoliikennevälineessä lukijalle.
”Ihmiset ovat erilaisia. Pyrimme tekemään joukkoliikenteen käytön mahdollisimman helpoksi kaikille.”
- Elli Kotakorpi, projektipäällikkö, Tampereen kaupunki
lateral-image-right
Digitalisaatio auttaa luomaan merkityksellistä kaupunkia
Smart Tampere -kehitysohjelma vuosina 2017–2020 oli laaja kokonaisuus, joka on tarjonnut erilaisia näkökulmia myös tutkimuksen käyttöön. Merkityksellinen kaupunki -tutkimusprojektissa Tampereen kaupunkikehittäminen ja Smart Tampere -ohjelma oli yksi Tampereen ja Oxfordin yliopistojen tutkimuskohteista. Tutkimusprojektin tavoitteena oli arvioida, miten merkityksellisyyttä voidaan hyödyntää kaupunkikehittämisessä.
Kaupunkien merkityksellisyys on kokonaisvaltainen asia. Merkityksellinen kaupunki edellyttää yhteisöllistä merkityksellisyyden kokemusta, mutta myös kaupungin kykyä ratkoa kuntalaisille merkityksellisiä ongelmia merkityksellisellä tavalla.
Merkityksellisyys liittyy olennaisesti digitalisaatioon. Merkityksellisessä kaupungissa digitalisaatiota hyödynnetään silloin, kun se tarjoaa ratkaisuja eri toimijoille. Osallistamisen, tekoälyn ja datan avulla voidaan rakentaa ymmärrystä siitä, mikä on merkityksellistä eri toimijoille. Digitalisaatio ei saisi olla vain suunnittelijoiden ja hallintovirkamiesten käsissä, vaan digitalisaation tulisi olla yhä enemmän käytännön toimijoiden väline ongelmanratkaisussa. Digipalveluiden kehittämisessä olennaista on, että ne tarjoavat aitoja ja merkityksellisiä kohtaamisia.
”Digitalisaatio tarjoaa suuria mahdollisuuksia päätöksenteon ja toiminnan tasoilla.”
- Jari Stenvall, Suomen vuoden 2022 professori, Tampereen yliopisto
lateral-image-left
Kunnat, alueet ja yritykset toimivat ekosysteemeissä, jotka syntyvät spontaanisti tai tietoisen työn tuloksena. Smart Tampere -ohjelman sisällä oli ekosysteemiohjelma, jossa tuettiin yritysten liiketoiminnan uudistumista ja kasvua edistämällä liiketoimintaekosysteemien kehittymistä valituissa teemoissa. Tavoitteena oli tukea yritysten verkottumista ja luoda edellytyksiä synnyttää kaupungin ja kuntalaisten tarpeisiin vastaavia ratkaisuja esimerkiksi testialustojen avulla sekä kaupungin dataa ja infraa hyödyntämällä.
Tutkimusten mukaan ekosysteemi toimii parhaiten, kun siellä on toimijoita, joilla on yhteistä paloa ja intressejä. Ekosysteemien rakentamisessa olennaista on ymmärtää yritysten kasvun logiikkaa ja ekosysteemin ekologiaa. Tampereella on useita ekosysteemejä, joiden parissa työ jatkuu edelleen Smart Tampere -ohjelman jälkeenkin.
Lisä- ja taustamateriaalit:
Kuvauksen pohjana on käytetty seuraavia haastatteluja ja materiaalia:
Kahila Arto, tietohallintopäällikkö, Sivistyspalveluiden ja elinvoima ja kilpailukyvyn palvelualueen ICT, Tampereen kaupunki
Ketola Heli, projektipäällikkö, digitaaliset oppimisympäristöt varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, Tampereen kaupunki
Kotakorpi Elli, projektipäällikkö, kestävä liikkuminen, Tampereen kaupunki
Stenvall Jari, Suomen vuoden 2022 professori, johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto
Lisätietoja Smart Tampere -ohjelmasta.
Kuvauksen teksti: Anniina Tuomi / Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT ja Aino Lappalainen / Kuntaliitto
Digiä kuntatyössä - digitalisaatio ja työn murros
Työ muuttaa muotoaan kunnissa. Millaisin kyvykkyyksin ja osaamisin kunnat vastaavat työn murrokseen?
lateral-image-left