8 oppia kuntien digitalisaatiosta

Jakso 2: Miten taataan, että digiopetus on laadukasta jokaisessa Suomen kunnassa?

8 oppia kuntien digitalisaatiosta -podcastin toisessa jaksossa keskustellaan digiopetuksesta. Podcastin juontajan ja Kuntaliiton tietojohtajan Tom Holmroosin vieraina ovat erityisasiantuntija Minna Lindberg Suomen Kuntaliitosta ja ICT-pedagogi Marianne Heinolainen Uudestakaupungista.  

Tällä sivulla kuvataan podcast-jakson sisältöä. Digiopetus-aiheisen jakson voit kuunnella Spotifyssa.

Mistä puhutaan, kun puhutaan digitaalisesta opettamisesta ja oppimisesta?

ICT-pedagogi Marianne Heinolainen tiivistää, että digioppimisesta voidaan puhua, kun opetuksessa käytetään digitaalisia välineitä ja oppimisalustoja. Opetus voi olla digitaalista niin luokkahuoneessa kuin etänä.

Podcastin juontaja Tom Holmroos nostaa esiin, kuinka julkisuudessa etäopetusta ja digiopetusta käytetään joskus virheellisesti synonyymeina. Kuntaliiton eritysasiantuntija Minna Lindberg muistuttaa, että perusopetuslaki ei tunne termiä etäopetus, mutta opetussuunnitelmien määräystasolla puhutaan etäyhteyksiä hyödyntävästä opetuksesta. Lindbergin mielestä digiopetuksen ja etäopetuksen sisällöistä olisi tärkeää keskustella ja tunnistaa, millaisia tarpeita eri alueilla ja kouluilla on etä- ja digiopetuksessa. Lisäksi tarvittaisiin ymmärrystä siitä, millaisilla perusteilla etäopetusta voidaan hyödyntää.

Heinolainen nostaa keskustelussa esiin hybridiopetuksen, jota hyödynnetään muun muassa korkeakouluissa. Hybridiopetuksella tarkoitetaan sitä, että oppilaat voivat osallistua tunnille joko paikan päällä tai etänä. Heinolainen korostaa, että digitaalisen opettamisen ja oppimisen mahdollisuuksia on paljon, ja olisi tärkeää miettiä, mitkä olisivat parhaita oppimisen tapoja erilaisille oppilaille.

Digitaalisessa opettamisessa on tärkeää huomioida oppilaiden ikä ja oppimisvalmiudet. Lindbergin mukaan monet lukiot tekevät yhteistyötä, joka mahdollistaa opiskelijoille entistä laajemman kurssitarjonnan esimerkiksi kielten opetuksessa. Lindberg tarkentaa, että toimiva kokonaisuus vaatii hyvää suunnittelua ja toteutustavan, joka tukee opetusta ja oppimista. Tämä edellyttää esimerkiksi etäopetukseen soveltuvia tiloja ja laitteita.

Podcast-jakson keskustelussa ICT-pedagogina työskentelevä Heinolainen lisää, että iän lisäksi oppimiseen vaikuttavat oppilaiden henkilökohtaiset ominaisuudet. Esimerkiksi Uudessakaupungissa opettajille, oppilaille ja huoltajille tehdyn kyselyn mukaan osa oppilaista piti etäopetusta lähiopetusta parempana, koska oppimistilanteeseen liittyvät sosiaaliset haasteet vähenivät.

Digitaaliseen oppimiseen liittyvät myös digitaidot, joihin lukeutuvat Lindbergin mukaan myös medialukutaito ja lähdekriittisyys, vaikka niitä ei aina tunnisteta digitaaliseksi osaamiseksi. Heinolainen nostaa keskusteluun tietosuojan ja tietoturvallisuuden hallitsemisen tärkeinä digitaitoina. 

Miksi kuntapäättäjien kannattaa olla kiinnostuneita koulujen digitalisaatiosta?

Kuntaliiton erityisasiantuntija Minna Lindbergin mukaan kuntapäättäjän on tärkeä tietää, mitä kouluissa tapahtuu ja miten kuntapäättäjä omassa roolissaan voi tukea kouluja digitalisaation edistämisessä. Digioppimisen tulisi olla kokonaisuus, joka alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkuu läpi koulupolun. 

Lindberg korostaa podcastin keskustelussa kuntien ja koulujen välisen yhteistyön merkitystä digitalisaation kehittämisessä. Yhteinen kehittäminen mahdollistaa myös resurssien järkevän käytön. Esimerkiksi DigiOne -hankkeessa, jossa rakennetaan oppimisen ekosysteemiä, tehdään tiivistä kuntayhteistyötä. 

Lindbergin mukaan Suomessa on paljon kuntia, joilla ei ole resursseja viedä läpi omia kehityshankkeita. Lindberg rohkaiseekin kuntapäättäjiä lähtemään mukaan yhteisiin hankkeisiin, jotka voivat vahvistaa alueellisia voimavaroja. 

Heinolainen muistuttaa, että pienimuotoisellakin yhteistyöllä voidaan saada paljon hyvää aikaan ja ratkaista tunnistettuja haasteita yhdessä. Heinolaisen omat kokemukset digitutorointiin liittyvästä alueellisesta yhteistyöhankkeesta Uudenkaupungin ja Raision kesken ovat erittäin myönteisiä. Heinolainen korostaa, että yhteistyö mahdollistaa isommat resurssit ja laajemman osaamisen.

Lindbergin mukaan on tärkeää, että kunnan digistrategia tai mahdollinen opetustoimen oma digistrategia kytkeytyy opetus- ja sivistystoimen kokonaisuuteen. Strategiaan on myös hyvä kirjata tunnistettuja yhteistyön mahdollisuuksia.

Digitalisaation vaikutus opettajan työhön

ICT-pedagogi Marianne Heinolainen kuvailee, että Uudessakaupungissa ICT-pedagogi toimii linkkinä tietohallinnon ja opetustoimen välillä ja koordinoi opetustoimen digihankkeita sekä digitutoropettajatoimintaa. Työnkuvaan kuuluu myös opetustoimen digitaalisten alustojen ja palveluiden kartoittaminen. 

Heinolainen tarkentaa, että digitutor on henkilö, jonka puoleen muut opettajat voivat kääntyä digiasioissa. Uudessakaupungissa jokaisella koululla on vähintään yksi digitutor, jonka tehtävänä on myös kouluttaa muita opettajia digiasioissa. Digitutortoiminnassa korostuu ajatus, että opettajille on oltava tarjolla matalan kynnyksen digitukea.

Podcastin juontaja, Kuntaliiton tietojohtaja Tom Holmroos tiedustelee Heinolaiselta, millaisia muutoksia digitalisaatio on tuonut opettajan työhön. Heinolaisen mukaan digitaalisuuden lisääntyminen arjessa on muuttanut opettajan työympäristöä. Opetussuunnitelman mukaisesti oppilaille pitäisi opettaa TVT-taitoja (tieto- ja viestintäteknologiset taidot), jolloin opettajan pitäisi osata niitä myös itse.

ICT-pedagogi Heinolainen arvelee, että muutos on haastanut useita opettajia, koska digitalisaation nopea kehittyminen vaatii paljon uusien asioiden oppimista. Lindbergin havainnon mukaan aktiivisimpia koulutuksiin osallistujia ovat opettajat, joilla on valmiiksi hyvät digitaidot ja jotka kehittävät omatoimisesti digitaalisia opetusmetodeitaan.

Lindberg kannustaa opettajia osallistumaan täydennyskoulutukseen ja korostaa, että digitaidot ovat osa työelämätaitoja, joten on tärkeää, että lapset saavat harjoitella niitä läpi koulupolun.

Heinolaisen mukaan Uudessakaupungissa moni opettaja on saanut onnistumisen kokemuksia digitalisaation hyödyntämisestä ja löytänyt uusia juttuja opetukseensa. Heinolaisen mukaan digiopetuksesta on tullut uudella tavalla osa arkea, mikä on vaikuttanut myönteisesti oppilaiden digitaitojen kehittymiseen.

Heinolainen tunnistaa Lindbergin viestin siitä, että opettajat suhtautuvat eri tavoin digitaitojen opetteluun ja opettamiseen. Heinolainen pohtii, miten yhä useamman opettajan saisi innostumaan arjen keskellä uusien taitojen opettelusta ja tunnistamaan digitalisaation mahdollisuuksia. Heinolaisen mielestä olisi tärkeää, että opettajille tulisi kokemus siitä, että uusien digiasioiden opettelu tuo lisäarvoa opetukseen. 

Lindberg kertoo, että Suomessa on käytössä opettajille, rehtoreille ja oppilaille suunnattu itsearviointityökalu, Opeka-kokonaisuus, jonka avulla voi mitata omia tieto- ja viestintäteknologisia taitoja. Tuloksia on mahdollista verrata suhteessa muihin kouluihin ja kuntiin. Kyselyistä saadun tiedon perusteella kunnat voivat tehdä kohdennettuja kehitystoimenpiteitä esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen osalta.  

Kohti digitaalisen opetuksen uudistuksia

Podcastin keskustelussa Kuntaliiton Lindberg toteaa, että opetustoimessa on ollut paljon lainsäädäntöhankkeita ja muutospaineita. Lindberg korostaa, että nyt olisi hyvä miettiä rauhassa, mitä halutaan tehdä, mikä on tärkeää ja miten päätökset vaikuttavat opetukseen. Lindbergin mukaan tarvitaan valtakunnallinen digitalisaatiostrategia ja digitalisaation tavoitteet, jotta paikallisesti voidaan tehdä digiopetukseen liittyviä päätöksiä ja kehitystoimia.

Heinolainen pitää tärkeänä, että kunnissa saadaan hengähtää rauhassa ennen uusia muutoksia. Kunnissa on pitänyt poikkeusolosuhteissa toimia nopeasti ja sopeutua jatkuviin muutoksiin, mikä on kuormittanut oppilaita, opettajia, rehtoreita ja opetustoimen johtajia.

Heinolainen pitää tärkeänä, että opettajat ja oppilaat otetaan mukaan heitä koskevien päätöksien tekemiseen, mikä lisää kokemusta osallisuudesta. Heinolainen korostaa, että opettajien on pitänyt omaksua paljon uutta. Sen sijaan, että yksittäiset opettajat suunnittelevat ja kehittävät uutta, digiopetuksessa pitäisi olla raamit, jotka ohjaavat toimintaa, mutta eivät rajoita pedagogista vapautta.

Vaikka digiloikka ja jatkuvat muutokset ovat aiheuttaneet ylimääräistä kuormitusta, löytää Heinolainen pakotetusta muutoksesta hyviäkin asioita, kuten etätyössä säästyvän ajan matkoissa ja muissa siirtymisissä. Heinolaisen mukaan on opittava tunnistamaan, mitkä asiat kannattaa tehdä etänä ja mitkä paikan päällä.

Opetustyön digitalisoitumisen hyödyt

Podcastin keskustelussa Marianne Heinolainen nostaa esiin, että digitalisaatio tuo paljon mahdollisuuksia huomioida koululaisten erilaiset oppimis- ja opiskelutavat. Esimerkiksi erilaiset sovellukset ja oppimisalustat mahdollistavat etenemisen omaan tahtiin. Digitaalisuus auttaa myös tilanteissa, joissa oppilas ei pysty osallistumaan opetukseen koululla. 

Lindberg ajattelee, että digitaalisuus on yksi opettajien pedagogisista menetelmistä, joita voidaan hyödyntää erilaisten oppijoiden kohdalla. Lindberg muistuttaa, että opettajan opetus ohjaa toimintaa ja digitalisaatio on väline, jota opetuksessa voidaan hyödyntää. Lindberg toteaa, että opetuksen digitalisaatiosta puhutaan usein ylätasolla, mutta on hyvä tiedostaa, että kouluasteet eroavat toisistaan. Ammatillisessa koulutuksessa saatetaan hyödyntää erilasia simulaatioita, kun taas peruskoulussa vasta harjoitellaan digitaitoja. Lindbergin mukaan on tärkeä miettiä myös digisyrjäytymisen riskiä ja pohtia, miten varmistetaan, että kaikki pysyvät kehityksessä mukana.

Podcastin lopuksi Heinolainen kertaa, että erityisesti kuntapäättäjän tulisi muistaa, että kouluissa on paljon erilaisia oppijoita ja opettajia, joilla on erilaiset digitaaliset valmiudet ja tuen tarpeet. Asianmukaiset laitteet ja riittävät resurssit auttavat opettajia digitaalisessa opetuksessa.

Lindberg summaa, että digitalisaatio ei ole itseisarvo vaan osa kehittämistoimintaa ja sen tulee olla mukana varhaiskasvatuksesta alkaen.

Podcast on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Kuntaliiton ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa. Kuvauksen teksti: Anu Salminen.

tags