Kaksikieliset kunnat ja kaksikielisyys

Olemme koonneet suosituksia toimivan käännöstoiminnan tueksi kielilainsäädännön kunnille asettamien vaatimusten pohjalta. Suosituksissa olemme hyödyntäneet vuonna 2025 tekemäämme kyselyyn vastanneiden kuntien ja muiden toimijoiden esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Tarkoituksena on selkeyttää kunnan toimintamahdollisuuksia ja tarjota työkaluja käännöstoiminnan kehittämiseen.

Julkaisimme syksyllä 2025 selvityksen kaksikielisten kuntien käännöstoiminnasta. Voit tutustua siihen ruotsiksi täällä.

Käännöslinjaukset ja -prosessit 

Kielilainsäädännössä säädetään, mitä on käännettävä, mitä tulisi kääntää ja mitä voidaan kääntää. Säännökset eivät usein ole yksiselitteisiä, vaan ne edellyttävät tulkintaa ja kunnan harkintaa. Kunnalla on siksi hyvä olla omat linjaukset siitä, mitä eri toimialoilla käännetään. 

Käännöslinjauksissa voidaan määritellä, millaiset tekstit käännetään aina ja mitkä harkinnan mukaan. Tässä tulee huomioida kielilainsäädännön vaatimukset sekä hallinnon että eri toimialojen osalta. 

Linjaukset voivat myös sisältää käännösprosessikuvauksen. Selkeä prosessi, joka kattaa suunnittelun, tilaamisen, toteutuksen, määräajat, tarkastamisen ja julkaisemisen, helpottaa sekä kääntäjän että tilaajan työtä. Selkeä prosessi mahdollistaa myös vakaamman käännöstoiminnan esimerkiksi suunnittelun, resurssoinnin sekä mahdollisten ulkoisten käännöspalveluhankintojen ja tilastoinnin osalta. 

Prosessikuvaukseen voi liittää muistilistan, jossa tilaajaa kehotetaan esimerkiksi arvioimaan käännöstarve jo materiaalia valmisteltaessa ja varaamaan riittävästi aikaa käännöstyölle jo suunnitteluvaiheessa. Tilaajaa voi myös kehottaa mahdollisuuksien mukaan varoittamaan tulevista erityisen kiireellisistä tai laajoista käännöstehtävistä, jotta kääntäjät voivat suunnitella työnsä paremmin. 

Muistilistalla voidaan myös esimerkiksi ohjeistaa, missä tiedostomuodossa aineisto tulisi toimittaa, ja muistuttaa, että tilauksen yhteydessä kannattaa tarvittaessa toimittaa kääntäjälle taustamateriaalia tai tietoa käytettävistä termeistä. 

Linjauksissa ja prosessikuvauksissa kunta voi lähteä omista tarpeistaan ja resursseistaan.  

Käännöstoiminnan budjetointi 

Kunta päättää oman harkintansa mukaan, miten käännöstoiminta sisällytetään talousarvioon – osana varsinaista toimintaa vai erillisenä budjettikohtana. 

Kun kaksikielinen kunta päättää talousarviosta, sen tulee ottaa huomioon, että palveluiden tarjoaminen asukkaille molemmilla kansalliskielillä kuuluu kunnan järjestämisvastuuseen. Vastaavasti kaksikielisen kunnan asukkaiden oikeus saada tietoa omalla kielellään on osa kunnan yleistä tiedottamisvelvollisuutta.   

Kunnan palkkaamat kääntäjät ja oman käännöstoiminnan hyödyt 

Koulutetut kääntäjät ovat kieli- ja käännösasiantuntijoita, ja heillä on usein erityisosaamista tietyiltä aloilta tai aihealueista. Kunnan palkkaamien kääntäjien työskentely kunnassa edistää heidän asiantuntemustaan kunnan toiminnasta sekä yhdenmukaistaa termien käyttöä ja tyyliä. Se myös tukee kääntäjän yhteistyötä alkuperäisen tekstin laatijan tai muiden asiantuntijoiden kanssa. Omat kääntäjät voivat myös varmistaa käännösten laadun tarkastamalla kollegoiden ja ulkopuolisten toimittajien käännöksiä.  

Käännökset ostopalveluina 

Kunnat voivat hankkia käännöspalveluita ulkoa joko oman käännöstoiminnan täydentämiseksi tai kattamaan koko käännöstarpeen. 

Jos kunnalla on omia kääntäjiä, heillä on yleensä hyvä käsitys resurssien riittävyydestä ja siitä, millaista erityisosaamista on syytä hankkia ulkopuolelta. Kääntäjillä on myös osaamista tarkastaa ulkoa hankittuja käännöksiä. 

Riippuen ulkoistettujen käännösten laajuudesta, kunnalla voi olla puitesopimuksia ulkopuolisten käännöstoimistojen kanssa. 

Kun kunta kilpailuttaa käännöspalveluja, kääntäjillä (tai vastaavalla asiantuntijalla) on merkittävä asiantuntijarooli hankintaprosessissa – esimerkiksi hankinnan suunnittelussa, laadullisten kriteerien valmistelussa ja tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa. 

Käännösten tarkastaminen 

Kunnalla tulisi olla prosessi käännösten laadunvarmistusta varten, erityisesti ostopalveluina hankittujen tai tekoälyn tuottamien käännösten osalta. Joissain tilanteissa on hyödyllistä, että sekä kääntäjä että alkuperäisen tekstin laatija tarkastavat omalta osaltaan ulkopuolelta hankitun käännöksen. 

Käännöstyökalut, konekäännös ja tekoäly 

Kunnat käyttävät tekoälyä vaihtelevasti käännöstoiminnassa – sekä kääntäjän apuna että kokonaisten tekstien kääntämiseen. 

Tekoälytyökalut ovat kehittyneet huomattavasti ja voivat olla erittäin tehokkaita nopeissa käännöksissä, vaikka niissä on edelleen haasteita. Hyvän laadun saavuttamiseksi tarvitaan yleensä ihmisen tekemää jälkieditointia, laadunvalvontaa ja jatkuvaa tekoälymallien opettamista. 

Laadunvarmistus on olennaista, jotta käännökset eivät ole ainoastaan kieliopillisesti ja sisällöllisesti oikeita vaan myös luonnollisia, tyyliltään sopivia ja kulttuurisesti sensitiivisiä. 

Kunnan on hyvä laatia tekoälykäännöksiä koskevat linjaukset tai ohjeet varmistaakseen, että tekoälykäännökset tarkastetaan asiantuntevien henkilöiden toimesta, että salassapitosäännöksiä ja henkilötietojen käsittelyä koskevia periaatteita noudatetaan ja että lopputulos on oikeellinen ja laadukas. 
 
Jos käännös on pääosin tekoälyn tuottama, tästä tulee mainita tekstissä. 

Kansalliskielten erityisasema 

Kunnan käännöstoiminnassa tulee ottaa huomioon kansalliskielten erityisasema. Suomi ja ruotsi ovat yhdenvertaisia kansalliskieliä. Kielilainsäädäntö edellyttää, että kaksikieliset kunnat palvelevat suomen- ja ruotsinkielistä väestöä yhdenvertaisesti. Kaksikielinen palvelu kattaa myös kirjallisen ja digitaalisen aineiston. 

Muut kunnassa käytetyt kielet tulee ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Kaksikielisellä kunnalla ei kuitenkaan ole yhtä laajaa velvoitetta tarjota palveluja muilla kielillä kuin suomeksi ja ruotsiksi. Näin ollen käännösvelvoitteet eroavat kansalliskielten ja muiden kielten välillä. 

Yllä olevien linjausten pohjalta kunnan on hyvä huomioida seuraavat seikat sujuvan käännöstoiminnan varmistamiseksi: 

Käännösohjeet ja prosessikuvaukset 

• Harkitse linjauksia siitä, mitkä tekstityypit käännetään aina ja mitkä harkinnan mukaan kunnan kaikilla toimialoilla. 
• Laadi prosessikuvaus, joka kattaa suunnittelun, tilaamisen, määräajat, kääntämisen, tarkastamisen ja julkaisemisen. 

Budjetointi 

• Käännöskustannusten budjetoinnissa kunnan tulee ottaa huomioon, että palveluiden ja tiedon tarjoaminen asukkaille molemmilla kansalliskielillä kuuluu kunnan järjestämisvastuuseen ja tiedottamisvelvollisuuteen. 

Kunnan omat kääntäjät vs. ostopalvelut 

• Kun kunnalla on omat kääntäjät yhteistyö kääntäjän ja alkuperäistekstin laatijan välillä järjestyy tehokkaammin. Lisäksi se mahdollistaa sujuvan laadunvarmistuksen ulkopuolelta hankittujen käännösten osalta. 
• Ostopalvelut voivat täydentää kunnan omaa käännöstoimintaa tai kattaa kunnan koko käännöstarpeen. 

Käännösten tarkastaminen 

• Laadi prosessi käännösten laadunvarmistamiseksi, erityisesti ulkopuolelta hankittujen käännösten osalta. Tarvittaessa sekä kääntäjän että alkuperäistekstin laatijan tulisi tarkastaa käännös omalta osaltaan. 

Käännöstyökalut 

• Laadi tekoälykääntämistä koskevat ohjeet tai linjaukset sen varmistamiseksi, että lopputuote on laadukas ja virheetön ja että salassapitoa ja henkilötietojen käsittelyä koskevia sääntöjä noudatetaan.  
• Jos käännös on tuotettu pääasiassa tekoälyn avulla, tästä on mainittava tekstissä.