Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Kansalliskielistrategian tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään.
Kansalliskielistrategiaa tarvitaan, jotta suomea ja ruotsia puhuvien kielelliset perusoikeudet voisivat toteutua täysimittaisesti ja kahdesta kansalliskielestä seuraavat hyödyt saataisiin yhteiskunnan käyttöön.
Vuoden 2012 kansalliskielistrategia on Suomen ensimmäinen kansallinen kielistrategia. Hallitus päätti joulukuussa 2021 uudesta kansallisesta kielistrategiasta vuodesta 2022 alkaen.
Kunnille suunnattu opas sisältää työvälineitä, joiden tarkoituksena on auttaa kuntien viranomaisia, viranhaltijoita ja työntekijöitä soveltamaan kielilainsäädäntöä siten, että suomen- ja ruotsinkielisten kansalaisten perusoikeudet toteutuvat.
Työvälineet havainnollistavat kielilain soveltamista eri hallintotehtävissä, esimerkiksi kunnan viestinnässä, hankintakäytännöissä ja rekrytoinnissa. Työvälineet on tarkoitettu sekä kaksi- että yksikielisille kunnille, kuntayhtymille ja maakunnille.
Käytännön työvälineiden lisäksi kansalliskielistrategia tarjoaa myös muita vinkkejä ja työkaluja, jotka auttavat kuntia tuottamaan laadukkaita kuntapalveluja kahdella kielellä ja tukevat toimivaa kaksikielistä hallintoa.
Malli kunnan hallintosäännöille on päivitetty 2021. Säännöissä löytyy oma osuus (7a) kaksikielisten kuntien asioista. Malli voi ladata Kuntaliiton julkaisukokoelmasta.
Kansalliskielistrategian suosituksen mukaisesti Kuntaliitto suosittelee, että kaikki kaksikieliset kunnat nimittävät kansalliskielistrategia-asioita hoitavan vastuuhenkilön. Kuntaliitto johtaa kuntien kansalliskielivastuuhenkilöiden verkostoa.
Verkosto kokoontuu säännöllisesti 1–2 kertaa vuodessa. Sen tavoitteena on, että jäsenet tukevat toisiaan ja vaihtavat kokemuksia.
Vastaamme mielellämme kysymyksiinne.
Miten kaksikielisyys käytännössä toimii? Klikkaa linkkien takaa!
