Kaksikieliset kunnat ja kaksikielisyys

Joka kolmas suomalainen asuu kaksikielisessä kunnassa

Suomalaisista 1,85 miljoonaa asuu kaksikielisessä kunnassa. Enemmistöltään ruotsinkielisillä kunnilla on 38 500 suomenkielistä asukasta ja enemmistöltään suomenkielisillä kunnilla on 140 000 ruotsinkielistä asukasta. 

Valtioneuvosto on määrittänyt kuntien nykyisen kielellisen aseman vuosille 2023–2032. Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. 

Kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä. Kunnan kielellinen asema ratkaisee niiden kuntayhtymien, maakuntien ja valtion viranomaisten kielellisen aseman, joihin kunta kuuluu.

Rajana kunnan kaksikielisyydelle on, että vähintään 8 prosenttia asukkaista tai yhteensä 3 000 asukasta puhuu vähemmistökieltä äidinkielenään.*) Jos vähemmistökieltä puhuvien asukkaiden osuus laskee alle 6 prosentin kunnan väestöstä ja jos näitä asukkaita alle 3 000, tulee kunnasta yksikielinen. Kunta, joka ei täytä kaksikieliselle kunnalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, voi hakea vapaaehtoista kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä. Esimerkki tästä on Lohjan kaupunki, joka haki ja jolle on myönnetty kaksikielisen kunnan asema ajalle 2023–2032.

*) Väestötilastoissa äidinkieleksi lasketaan se kieli, joka on ilmoitettu lapsen äidinkieleksi hänen nimensä väestörekisteriin ilmoittamisen yhteydessä. Äidinkielen voi muuttaa kirjallisella ilmoituksella Digi- ja väestötietovarastolle (DVV).

Kaksikieliset kunnat         20222021202020192018201720162015
Ruotsinkielinen enemmistö1515151515151514
Suomenkielinen enemmistö1818181818181818
Ruotsinkieliset kunnat1616161616161617
Kaikki kunnat309309310311311311313​317
Koulutyttö

Käytännön työvälineet kaksikielisissä kunnissa

Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Kansalliskielistrategian tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään.

lateral-image-left
Mattias Lindroth

Mattias Lindroth

Asiantuntija
Ruotsinkieliset asiat -yksikkö, Ruotsinkieliset asiat
+358 9 771 2536, +358 50 337 6351
Vastuualueet
  • kuntien verkkopalveluiden saavutettavuuteen liittyvä edunvalvonta, edistäminen ja neuvonta
  • digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittäminen ja edistäminen
  • kaksikielisyys ja kansalliskielet
  • Kuntaliiton ja Kommuntorgetin verkkopalveluiden kehittäminen
Emilia Mattsson

Emilia Mattsson Nortamo

Kehittämispäällikkö
Ruotsinkieliset asiat -yksikkö, Ruotsinkieliset asiat
+358 9 771 2289, +358 50 598 8594
Vastuualueet
  • ruotsin- ja kaksikielisten kuntien edunvalvonnan sekä palveluiden kehittäminen
  • kaksikielisyyden vahvistaminen Kuntaliiton kehitysprojekteissa
  • ruotsin- ja kaksikielisten kuntien verkoston koordinointi sekä ruotsinkielisen neuvottelukunnan sihteeri
Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Siniset kikkareet

Tutustu Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteisiin

Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kokosimme kuntakentän 13 kärkitavoitetta kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin.

Tutustu hallitusohjelmatavoitteisiin.