Kaksikieliset kunnat ja kaksikielisyys

Kolme eri ikäistä henkillö

Joka kolmas suomalainen asuu kaksikielisessä kunnassa

Suomalaisista 1,85 miljoonaa asuu kaksikielisessä kunnassa. Enemmistöltään ruotsinkielisillä kunnilla on 38 500 suomenkielistä asukasta ja enemmistöltään suomenkielisillä kunnilla on 140 000 ruotsinkielistä asukasta. 

Valtioneuvosto on määrittänyt kuntien nykyisen kielellisen aseman vuosille 2013–2022. Valtioneuvosto määrittää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. 

Kunnat ovat joko yksikielisiä (suomi tai ruotsi) tai kaksikielisiä. Kunnan kielellinen asema ratkaisee niiden kuntayhtymien, maakuntien ja valtion viranomaisten kielellisen aseman, joihin kunta kuuluu.

Rajana kunnan kaksikielisyydelle on, että vähintään 8 prosenttia asukkaista tai yhteensä 3 000 asukasta puhuu vähemmistökieltä äidinkielenään.*) Jos vähemmistökieltä puhuvien asukkaiden osuus laskee alle 6 prosentin kunnan väestöstä ja jos näitä asukkaita alle 3 000, tulee kunnasta yksikielinen. Kunta, joka ei täytä kaksikieliselle kunnalle asetettuja vähimmäisvaatimuksia, voi hakea vapaaehtoista kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä. Esimerkki tästä on Lohjan kaupunki, joka haki ja jolle on myönnetty kaksikielisen kunnan asema ajalle 2013–2022.

*) Väestötilastoissa äidinkieleksi lasketaan se kieli, joka on ilmoitettu lapsen äidinkieleksi hänen nimensä väestörekisteriin ilmoittamisen yhteydessä. Äidinkielen voi muuttaa kirjallisella ilmoituksella Digi- ja väestötietovarastolle (DVV).

Kaksikieliset kunnat          2022 2021 2020 2019 2018 2017 2016 2015
Ruotsinkielinen enemmistö 15 15 15 15 15 15 15 14
Suomenkielinen enemmistö 18 18 18 18 18 18 18 18
Ruotsinkieliset kunnat 16 16 16 16 16 16 16 17
Kaikki kunnat 309 309 310 311 311 311 313 ​317

Koulutyttö

Käytännön työvälineet kaksikielisissä kunnissa

Suomessa on kaksi kansalliskieltä, suomi ja ruotsi. Kansalliskielistrategian tavoitteena on Suomi, jossa on kaksi elinvoimaista kansalliskieltä ja jossa molemmat kielet näkyvät, kuuluvat ja hyväksytään.

lateral-image-left
Emilia Mattsson

Emilia Mattsson

Kehittämispäällikkö
Ruotsinkieliset asiat -yksikkö, Ruotsinkieliset asiat
+358 9 771 2289, +358 50 598 8594
Vastuualueet
  • ruotsin- ja kaksikielisten kuntien edunvalvonnan sekä palveluiden kehittäminen
  • kaksikielisyyden vahvistaminen Kuntaliiton kehitysprojekteissa
  • ruotsin- ja kaksikielisten kuntien verkoston koordinointi sekä ruotsinkielisen neuvottelukunnan sihteeri
Mattias Lindroth

Mattias Lindroth

Asiantuntija
Ruotsinkieliset asiat -yksikkö, Ruotsinkieliset asiat
+358 9 771 2536, +358 50 337 6351
Vastuualueet
  • kuntien verkkopalveluiden saavutettavuuteen liittyvä edunvalvonta, edistäminen ja neuvonta
  • digitalisaation ja tiedonhallinnan kehittäminen ja edistäminen
  • kaksikielisyys ja kansalliskielet
  • Kuntaliiton ja Kommuntorgetin verkkopalveluiden kehittäminen
Linda Grönqvist

Linda Grönqvist

kehittämispäällikkö
Ruotsinkieliset asiat -yksikkö, Ruotsinkieliset asiat
+358 9 771 2343, +358 50 597 2925
Vastuualueet
  • ruotsin- ja kaksikielisten kuntien edunvalvonnan sekä palveluiden kehittäminen
  • kaksikielisten asioiden valvominen sote-uudistuksessa
  • kaksikielisyyden vahvistaminen KL:n kehitysprojekteissa
  • ruotsin- ja kaksikielisten kuntien verkoston koordinointi sekä ruotsinkielisen neuvottelukunnan sihteeri
tags