In-house -yhtiöt

Sidosyksikkösääntelyn muutostarpeen selvittäminen

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on useita kirjauksia sidosyksiköiden käytön sääntelyn muutoksesta. Tutustu kirjauksiin. (kuntaliitto.fi)

Hallitusohjelmassa esitetyt kirjaukset tarkoittaisivat toteutuessaan merkittäviä muutoksia kuntakonsernien omistusrakenteisiin ja palveluiden järjestämisen mekanismeihin. Muutokset eivät etene ennen kuin lainsäädännöstä vastuussa oleva työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on arvioinut sääntelymuutoksen vaikutukset ja arvioinut hallitusohjelmassa tunnistettujen keinojen toimivuuden. 

Sääntelymuutoksen vaikutukset arvioinnissa

TEM pyysi Kilpailu- ja kuluttajavirastoa (KKV) selvittämään sidosyksiköiden käyttöä Suomessa. KKV:n selvitystyö on jaettu kahteen osaan:

  • Ensimmäisessä vaiheessa (syksy 2023) tarkasteltiin erityisesti sidosyksiköiden määrää Suomessa, niiden käyttöä, niihin liittyviä omistussuhteita ja yksiköiden toimintaa toimialakohtaisesti. 
  • Toisessa vaiheessa tarkastellaan hallitusohjelmakirjausten vaikutuksia, erityisesti, mitä vaikutusta sillä olisi, että vähimmäisomistusosuutta rajoitettaisiin 10 %:iin. 

KKV tutki loppuvuodesta 2023 sidosyksiköiden käyttöä yleisellä tasolla. KKV:n selvityksen ensimmäinen osa(tem.fi) julkaistiin 19.1.2024. 

Ensimmäisen vaiheen selvityksen mukaan sidosyksikkötarkastelujen tietopohjassa on kehitettävää

Tarkastelun tietolähteenä on käytetty 133 suurimman kunnan ostolaskutietoja, joiden volyymi kattaa 80% Suomen kuntien asukasluvusta. Näiden suurimpien kuntien ja joidenkin muiden julkistoimijoiden ostot sidosyksiköiltä ovat KKV:n aineistossa noin 1,7 miljardia euroa. Määrä on maltillinen julkisuudessa aiemmin esitettyihin lukuihin nähden. 

KKV toteaa ensimmäisen vaiheen selvityksessään, että sidosyksikköomistuksissa on selviä toimialakohtaisia eroja. KKV:n alustavien johtopäätösten mukaan vähimmäisomistusrajalla on keskenään erilaisia vaikutuksia eri toimialoille.

Toisen vaihteen selvitys valmistunee kesäksi 2024

KKV:n selvitystyön toinen osa on käynnistynyt tammikuussa 2024, ja se valmistunee kesään mennessä.
Selvityksen toisessa vaiheessa KKV tulee tarkastelemaan tarkemmin palveluiden järjestämistä sidosyksikkömuodossa tietyillä toimialoilla. 

Toimialat ovat 

  • hallinto
  • ICT
  • ruokapalvelut
  • tekstiilipalvelut
  • tietyt sotepalvelut sekä 
  • kiinteistöhuolto. 

Huolehditaan KKV:lle ajantasainen tieto sääntelyvaikutusten arvioimiseksi

Osana keväistä selvitystyötään KKV lähetti helmikuun alkupuolella kuntiin kyselyn sidosyksiköiden merkityksestä ja ehdotettujen sääntelymuutosten vaikutuksista.

Kyselyn määräpäivä on 25.2.2024

Kysely on kuntasektorille merkittävä vaikuttamisen paikka sen varmistamiseksi, että KKV:llä on käytössään kaikki mahdollinen tieto sääntelyvaikutusten arvioimiseksi. 

Suosittelemme Kuntaliitossa, että kunnat selvittävät huolellisesti, mitä sidosyksiköitä kunnilla on:

  • Millä toimialoilla kunnan sidosyksiköt toimivat?
  • Mitkä ovat kunnan omistusosuudet sidosyksikössä?
  • Kuinka paljon sidosyksiköt hankkivat palveluita markkinoilta?

Kunnan vastatessa KKV:n kyselyyn suosittelemme, että kunnassa harkitaan huolellisesti, kuka kyselyyn vastaa. Vastaajalla tulee olla paras kokonaiskuva kunnan sidosyksiköiden käytöstä sekä ymmärrys siitä, mikä on sidosyksikkö.

Kyselyyn vastatessa tulee huomata, että markkinoilla toimivat kunnan yhtiöt eivät ole kunnan sidosyksiköitä. Siten kyselyyn vastatessa ei ole hyvä antaa tietoja esimerkiksi markkinoilla toimivista kiinteistöyhtiöistä. Jos kyselyvastaukset sisältävät tietoa yhtiöistä, jotka eivät ole sidosyksiköitä, vaikeuttaa se KKV:n työtä. 

Mikä on sidosyksikkö?

Sidosyksikkö on kunnan oman toiminnan järjestämisen tapa. Sidosyksikkö on erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö, jonka kunta omistaa kokonaan tai osittain. Nykysääntelyn mukaan omistusosuudelle ei ole asetettu vähimmäisrajaa. 

Sidosyksiköltä tehdyt hankinnat eivät kuulu hankintalain piiriin. Ne eivät siten ole ”hankintaa”, vaan toiminnan järjestämistä.

Ratkaisevaa sen arvioinnissa, onko kyseessä sidosyksikkö vai ei, on kunnan yksikköön käyttämä määräysvalta. Määräysvaltakriteerin täyttymiseksi kunnan tulee käyttää yksikköön vastaavaa määräysvaltaa kuin omiin toimipaikkoihinsa. Määräysvallan tulee ilmetä muodollisesti (esimerkiksi yhtiön perustamisasiakirjoissa) sekä toiminnallisesti (kunnan tulee myös käyttää omaamaansa määräysvaltaa). Määräysvallan täyttymiseksi kunnan tulee kyetä vaikuttamaan ratkaisevasti sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. 

Sidosyksikköaseman kannalta on olennaista myös, että sidosyksikön toiminta kohdistuu omistajiinsa (määräysvallan käyttäjiin). Siten sidosyksikkö ei voi myydä tuotteitaan muille kuin omistajille kuin rajatusti, eikä toimia markkinoilla. Sidosyksikköä ei myöskään voi omistaa muut kuin julkiset tahot, joten yksityinen omistus ei ole sidosyksiköissä sallittu. 

Lain mukaan:

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 15 §:n mukaan lakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään. Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.
 

Aiheesta lisää

Kuntaliitto vetoaa hallitukseen: Suunnitelmaa kuntien sidosyksikköjen sääntelystä tulee arvioida uudelleen
Tiedote 19.1.2024

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Tule kuulolle kuinka kunnat sykkivät -webinaariin

Valtakunnallisessa kuntakyselyssä ”Kuinka kuntasi sykkii?” kartoitettiin kuntien päättäjien ja ylimpien viranhaltijoiden näkemyksiä kuntansa tilannekuvasta. Perjantaina 15.3. kello 8.30-10 vedämme yhteen mielenkiintoisimpia tuloksia.

Ilmoittaudu mukaan tästä!

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.