Sidosyksikkösääntelyn muutostarpeen selvittäminen

Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on useita kirjauksia sidosyksiköiden käytön sääntelyn muutoksesta. Tutustu kirjauksiin. (kuntaliitto.fi)

Hallitusohjelmassa esitetyt kirjaukset tarkoittaisivat toteutuessaan merkittäviä muutoksia kuntakonsernien omistusrakenteisiin ja palveluiden järjestämisen mekanismeihin. Muutokset eivät etene ennen kuin lainsäädännöstä vastuussa oleva työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on arvioinut sääntelymuutoksen vaikutukset ja arvioinut hallitusohjelmassa tunnistettujen keinojen toimivuuden. 

Markkinaoikeuden oikeuskäytäntö valaisee sidosyksikköjä koskevaa tulkintaa

Markkinaoikeus on KKV:n esityksestä ratkaissut 15.3.2024 asian MAO 154/2024, joka koski hyvinvointialueen sidosyksikköostoa Sarastia Oy:ltä. Markkinaoikeus katsoi, että Sarastia ei ollut hyvinvointialueen sidosyksikkö puuttuvan määräysvallan vuoksi. Ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.

Tapauksessa hyvinvointialue oli omistanut yhtiöstä 0,04 prosentin osuuden. Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että hyvinvointialueella ei ollut määräysvaltaa yhtiössä edes, kun yhtiön erilaisten päätöksentekomekanismeja ja -elimiä tarkasteltiin kokonaisuutena. Hankintayksiköllä ei ole ollut niiden kautta mahdollisuutta vaikuttaa ratkaisevasti yhtiön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Hankintayksikkö ei ollut myöskään 
tosiasiallisella toiminnallaan osakkeenomistajana osoittanut 
käyttävänsä yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa määräysvaltaa yhtiössä. 

Ratkaisun myötä sidosyksiköiden omistajien on tarpeen analysoida oma todellinen määräysvaltansa sidosyksiköiksi katsomissaan yhtiöissä. 

Sääntelymuutoksen vaikutukset arvioinnissa 2024

TEM pyysi Kilpailu- ja kuluttajavirastoa (KKV) selvittämään sidosyksiköiden käyttöä Suomessa. KKV:n selvitystyö on jaettu kahteen osaan:

• Ensimmäisessä vaiheessa (syksy 2023) tarkasteltiin erityisesti sidosyksiköiden määrää Suomessa, niiden käyttöä, niihin liittyviä omistussuhteita ja yksiköiden toimintaa toimialakohtaisesti. 
• Toisessa vaiheessa tarkastellaan hallitusohjelmakirjausten vaikutuksia, erityisesti, mitä vaikutusta sillä olisi, että vähimmäisomistusosuutta rajoitettaisiin 10 %:iin. 

KKV tutki loppuvuodesta 2023 sidosyksiköiden käyttöä yleisellä tasolla. KKV:n selvityksen ensimmäinen osa(tem.fi) julkaistiin 19.1.2024. 

Ensimmäisen vaiheen selvityksen mukaan sidosyksikkötarkastelujen tietopohjassa on kehitettävää

Tarkastelun tietolähteenä on käytetty 133 suurimman kunnan ostolaskutietoja, joiden volyymi kattaa 80% Suomen kuntien asukasluvusta. Näiden suurimpien kuntien ja joidenkin muiden julkistoimijoiden ostot sidosyksiköiltä ovat KKV:n aineistossa noin 1,7 miljardia euroa. Määrä on maltillinen julkisuudessa aiemmin esitettyihin lukuihin nähden. 

KKV toteaa ensimmäisen vaiheen selvityksessään, että sidosyksikköomistuksissa on selviä toimialakohtaisia eroja. KKV:n alustavien johtopäätösten mukaan vähimmäisomistusrajalla on keskenään erilaisia vaikutuksia eri toimialoille.

Toisen vaiheen selvitys valmistunee kesäksi 2024

KKV:n selvitystyön toinen osa on käynnistynyt tammikuussa 2024, ja se valmistunee kesään mennessä.
Selvityksen toisessa vaiheessa KKV tulee tarkastelemaan tarkemmin palveluiden järjestämistä sidosyksikkömuodossa tietyillä toimialoilla. 

Toimialat ovat:

• hallinto
• ICT
• ruokapalvelut
• tekstiilipalvelut
• tietyt sotepalvelut sekä
• kiinteistöhuolto.

Mikä on sidosyksikkö?

Sidosyksikkö on kunnan oman toiminnan järjestämisen tapa. Sidosyksikkö on erillinen ja päätöksenteon kannalta itsenäinen yksikkö, jonka kunta omistaa kokonaan tai osittain. Nykysääntelyn mukaan omistusosuudelle ei ole asetettu vähimmäisrajaa. 

Sidosyksiköltä tehdyt hankinnat eivät kuulu hankintalain piiriin. Ne eivät siten ole ”hankintaa”, vaan toiminnan järjestämistä.

Ratkaisevaa sen arvioinnissa, onko kyseessä sidosyksikkö vai ei, on kunnan yksikköön käyttämä määräysvalta. Määräysvaltakriteerin täyttymiseksi kunnan tulee käyttää yksikköön vastaavaa määräysvaltaa kuin omiin toimipaikkoihinsa. Määräysvallan tulee ilmetä muodollisesti (esimerkiksi yhtiön perustamisasiakirjoissa) sekä toiminnallisesti (kunnan tulee myös käyttää omaamaansa määräysvaltaa). Määräysvallan täyttymiseksi kunnan tulee kyetä vaikuttamaan ratkaisevasti sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.

Sidosyksikköaseman kannalta on olennaista myös, että sidosyksikön toiminta kohdistuu omistajiinsa (määräysvallan käyttäjiin). Siten sidosyksikkö ei voi myydä tuotteitaan muille kuin omistajille kuin rajatusti, eikä toimia markkinoilla. Sidosyksikköä ei myöskään voi omistaa muut kuin julkiset tahot, joten yksityinen omistus ei ole sidosyksiköissä sallittu. 

Lain mukaan:

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 15 §:n mukaan lakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään. Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.
 

Aiheesta lisää

Kuntaliitto vetoaa hallitukseen: Suunnitelmaa kuntien sidosyksikköjen sääntelystä tulee arvioida uudelleen
Tiedote 19.1.2024