EU:n erillisohjelmat

Kunnat ja kaupungit voivat osallistua moniin eri EU-ohjelmiin. EU-rahoitusohjelmat toteuttavat EU:n isoja politiikkatavoitteita eri näkökulmista. Esimerkiksi vihreän siirtymän ohjelmaa eli Green Dealiä toteuttaa ohjelmakaudella 2021–2027 useat eri rahoitusohjelmat.

EU-erillisohjelmiksi kutsutaan rahoitusohjelmia, joissa hankerahoitusta haetaan ja se myönnetään pääsääntöisesti Euroopan komissiosta tai sen alaisista virastoista. Jokaisella ohjelmalla on omat sisällöt, teemat, hakuajat sekä osallistumisvaatimukset.

Erillisohjelmissa hakukäytännöt ja säännöt vaihtelevat

Hankkeiden koko vaihtelee ohjelmasta riippuen muutaman kymmenen tuhannen euron hankkeista useamman miljoonan euron hankkeisiin. EU:n rahoitusosuus hankkeelle vaihtelee ohjelmasta ja hankemuodosta riippuen, mikä merkitsee sitä, että usein organisaatiolla tulee olla myös omarahoitusta hankkeen toteuttamiseen. Omarahoitus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että EU-rahoitusosuuden ollessa vaikkapa 85 prosenttia, 15 prosenttia hankekustannuksista jää kunnan itsensä maksettavaksi ja 85 prosenttia kustannuksista kattaa rahoittaja.

Kilpailu erillisohjelmista rahoitettavista hankkeista on kovaa, mikä tekee rahoitettavista hankkeista yleensä korkeatasoisia. Rahoitusta haettaessa on olennaista tunnistaa ensin oman organisaation keskeisimmät kehittämistarpeet. Mitä parempi ymmärrys tarpeista on, sitä helpompaa on lähteä rakentamaan hankkeita ja hakemaan rahoitusta yhdessä kumppaneiden kanssa.

Kustakin ohjelmasta, sen hakukäytännöistä ja hankehakujen aikatauluista löytyy tarkempia tietoja ohjelman omilta nettisivuilta. Hankehakemuksen laatimiselle on yleensä aikaa muutama kuukausi haun aukeamisesta, mutta tietoa ohjelmien tulossa olevista hauista on mahdollista saada esimerkiksi kunkin rahoitusohjelman työohjelmaa lukemalla, jolloin valmistautumisen voi aloittaa jo hyvissä ajoin.

EU:n erillisohjelmissa on tavallista, että hankkeisiin liittyy vaatimuksena kansainvälinen yhteistyö. Rahoitus edellyttää lähes aina useampaa eurooppalaista hankekumppania. Hankekumppaneita kannattaa hakea ensisijaisesti oman kunnan tai sen asiantuntijoiden kansainvälisistä verkostoista. Pitkäjänteisen kansainvälisen yhteistyön kautta on helpompi rakentaa kestäviä yhteistyösuhteita, jolloin myös hankeyhteistyöstä muodostuu laadukkaampaa ja sujuvampaa.

Tukea rahoitusmahdollisuuksien hyödyntämiseen

Kansallinen, Business Finlandin ylläpitämä EU-rahoitusneuvonta -palvelu tarjoaa maksutonta tietoa ja neuvontaa Euroopan unionin rahoitusohjelmista. Myös Brysselissä toimivat aluetoimistot tukevat oman alueensa toimijoita EU-rahoituskysymyksissä.

On hyvä muistaa, että EU-rahoitus on vain yksi ulkoisen rahoituksen muoto. Esim. ministeriöt ja Business Finland tarjoavat myös muuta kehittämisrahoitusta kunnille.

EU:n erillisohjelmat

Alla on esitelty kunnille ja kaupungeille keskeisimpiä EU-erillisohjelmia.

Avaa kaikki

Horisontti Eurooppa

Horisontti Eurooppa on EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelma. Ohjelmasta rahoitetaan erittäin monenlaista toimintaa, ml. tutkimusta, yritysten tuotekehitystä ja innovaatioiden skaalausta.

Kunnat ja kaupungit voivat osallistua Horisontti Eurooppa -ohjelman hankehakuisin soveltuvin osin. Ohjelma jakautuu niin kutsuttuun pilarirakenteeseen, jossa ensimmäisestä pilarista rahoitetaan pääsääntöisesti tutkimusprojekteja, toisesta pilarista eri teemaisia tutkimus- ja innovaatioprojekteja ja kolmannesta innovaatioekosysteemien kehittämistä. Näistä kolmesta kaksi jälkimmäistä pilaria on paikallistason toimijoille keskeisimpiä.

Horisontti-rahoitus on hyvin kilpailtua ja projektien minimivaatimuksena on kolme organisaatiota kolmesta eri jäsenmaasta, vaikkakin suurin osa projekteista on tätä isompia ja maantieteellisesti laajempia.

Hanketyyppejä on kolme: tutkimus ja innovaatiohankkeet (research and innovation actions, RIA), innovaatiohankkeet (innovation actions, IA) sekä koordinaatio- ja tukihankkeet (coordination and support actions). Nimensä mukaisesti kahdessa ensimmäisessä hanketyypissä kehitetään ja testataan uusia ratkaisuja, kun taas kolmas hanketyyppi tähtää ratkaisujen levittämiseen, verkostojen rakentamiseen ja tiedonjakamiseen. Kaikissa hanketyypeissä konsortiot ovat tyypillisesti monialaisia ja kunnille relevantteihin hankekonsortioihin osallistuu myös tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.

Horisontti-projektien EU-rahoitusosuus voittoa tavoittelemattomille organisaatioille, kuten kunnille ja kaupungeille, on houkutteleva 100 prosenttia.

Lisätietoa Horisontti Eurooppa - Business Finland

Digitaalinen Eurooppa

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma on täysin uusi ohjelma rahoituskaudella 2021-2027. Ohjelmasta rahoitetaan erityisesti digitaalisten valmiuksien kehittämistä ja teknologian käyttöönottoa erilaisten avustusten ja hankintojen kautta. Ohjelma on jaettu viiteen teemaan, jotka ovat suurteholaskenta; tekoäly; kyberturvallisuus ja luottamus; edistyneet digitaaliset taidot ja käyttöönotto sekä digitaalisten valmiuksien paras käyttö ja yhteentoimivuus

Myös kuntien ja kaupunkien on mahdollista osallistua ohjelman hakuihin soveltuvin osin. Ohjelman haut painottavat erityisesti ratkaisujen suurta skaalautuvuutta ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Hankkeet vaativat pääsääntöisesti osallistumista laajoihin, kansainvälisiin konsortioihin.

Lisätietoa Digitaalinen Eurooppa - Eurahoitusneuvonta.fi

Verkkojen Eurooppa

Verkkojen Eurooppa -ohjelma (Connecting Europe Facility, CEF) tarjoaa rahoitusta liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkojen kehittämishankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Hankkeilla edistetään muun muassa puhtaampia liikennemuotoja ja ultranopeita laajakaistayhteyksiä sekä helpotetaan uusiutuvan energian käyttöönottoa. Hankkeiden valinnassa painotetaan eurooppalaista lisäarvoa tuovia hankkeita ja puuttuvien yhteyksien rakentamista.

Liikenneverkkojen rahoituskohteita määrittelee vahvasti eurooppalainen TEN-T-verkko (Trans-European Transport Network). Verkko koostuu kahdesta osasta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta TEN-T ydinverkosta, joka keskittyy tärkeimpiin yhteyksiin ja liikenteen solmukohtiin, sekä vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta nk. kattavasta verkosta. TEN-T-verkon tavoitteena on kestävä EU:n liikennejärjestelmä, joka edistää tavaroiden ja ihmisten saumatonta liikkumista. TEN-T-suuntaviivat määrittävät liikenneverkkoon lukeutuvat projektit.

Ohjelman kohderyhmänä ovat energia-, liikenne- ja tietoliikenneverkkojen omistajat ja kehittäjät, joihin kunnat osaltaan kuuluvat. Liikenne- ja viestintäministeriö vastaa ohjelmasta liikenne- ja tietoliikenneverkkojen osalta ja työ- ja elinkeinoministeriö energiaverkkojen osalta.

Lisätietoa Euroopan laajuinen liikenneverkko TEN-T ja CEF-rahoitus | Traficom

LIFE

Ympäristö, ilmasto ja luonnonsuojeluohjelma LIFE rahoittaa luontoon ja biodiversiteettiin, kiertotalouteen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen sekä puhtaaseen energiaan siirtymiseen liittyviä hankkeita.

Ohjelman hakuprosessi on ilmastoaiheisissa hauissa yksiportainen (hakuun tehdään vain yksi hakemus), ja luonto- ja ympäristöhankkeissa kaksiportainen (ensin tiiviimpi hakemus, jonka jälkeen 2. vaiheeseen päässeet tekevät kattavamman hakemuksen).

LIFE-hankkeissa EU-rahoitusosuus vaihtelee teemasta riippuen 60 prosentista 95 prosenttiin. Hankerahoitusta haetaan yleensä muodostamalla useasta hakijasta koostuva konsortio. Rahoitusta haetaan Euroopan komissiosta eli sitä ei ole korvamerkitty maittain.

Suomessa LIFE-ohjelmasta vastaa ympäristöministeriö, joka tarjoaa tietyillä ehdoilla avustusta hakemusten valmisteluvaiheeseen sekä osarahoitusta valitsemilleen hankkeille.

Lisätietoa https://ym.fi/eu-n-life-ohjelma

Erasmus +

Erasmus+ on koulutuksen, urheilun ja nuorisoalan ohjelma, jonka kautta nuoret, opiskelijat ja aikuiset voivat kouluttautua, opiskella ja harjoitella ulkomailla. Lisäksi ohjelma tarjoaa oppilaitoksille ja organisaatioille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja kehittää esimerkiksi henkilöstön osaamista.

Rahoituskaudella 2021–2027 ohjelmassa painotetaan erityisesti osallisuutta, digitaalisuutta, ympäristövastuullisuutta ja yhteiskunnallista osallistumista.

Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi oppilaitokset, korkeakoulut, järjestöt, yritykset ja kuntien nuorisotoimet. Nuorisoalalla myös nuorten muodostamat ryhmät voivat hakea tukea. Hankkeita voivat hakea hausta riippuen joko yksittäinen organisaatio tai useammasta osallistujasta muodostuva konsortio. Hausta riippuen rahoitusta haetaan joko kansallisesti tai suoraan Euroopan komissiosta.

Kattavaa lisätietoa ohjelmasta löytyy opetushallituksen sivuilta Erasmus+ -ohjelma 2021-2027 | Opetushallitus (oph.fi)

Luova Eurooppa

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma tukee audiovisuaalisen alan, kulttuurialan ja luovien alojen eurooppalaista toimintaa ja yhteistyötä.

Ohjelma jakautuu kolmeen osaan. Kulttuurin alaohjelmasta voi saada tukea kulttuurin, taiteen ja kulttuuriperinnön kanssa työskentelevät organisaatiot, esim. kirjastot, teatterit tai alan oppilaitokset. Median alaohjelman kohderyhmänä ovat elokuva-, tv- ja peliteollisuusalan toimijat. Monialainen toimintalinja on suunnattu sektorirajat ylittäviin hankkeisiin.

Haettavat hankkeet ovat konsortiohankkeita, jotka vaativat kumppaneita eri jäsenmaista. EU-rahoitusosuus vaihtelee haettavan hankkeen koosta riippuen 60–80 prosentin välillä.

Lisätietoa ja hakuneuvontaa kulttuurin alaohjelmasta Suomessa tarjoaa opetushallitus. Luova Eurooppa 2021-2027 | Opetushallitus (oph.fi)

Kansalaisten, tasa-arvon ja perusoikeuksien ja arvojen ohjelma

Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma rakentuu pääpiirteittäin aiempien Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman sekä Kansalaisten Eurooppa -ohjelman pohjalle.

Uuden ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.

Ohjelmasta rahoitetaan monimuotoista toimintaa, joilla tuetaan esimerkiksi vertaisoppimista, tiedotusta ja osaamista kansalaisvaikuttamisesta ja demokraattiseen toimintaan osallistumisesta. Rahoitusta on tarjolla myös ystävyyskuntatoimintaan sekä eurooppalaisten verkostojen valmiuksien kehittämiseen.

Rahoitusohjelmalla pyritään tukemaan erityisesti kansalaisjärjestöjä, mutta hausta riippuen rahoitusta voivat hakea myös viranomaiset kuten kunnat, yliopistot ja tutkimuslaitokset.

Lisätietoa (englanniksi): Funding & tenders (europa.eu)

Terveysohjelma EU4Health

EU:n terveysohjelman, EU4Healthin tavoitteena on edistää terveysalan innovaatiotoimintaa, parantaa ja edistää terveyttä jäsenmaissa, torjua rajat ylittäviä terveysuhkia, kehittää lääkevalmisteita, lääkinnällisiä laitteita ja kriiseissä välttämättömiä tuotteita sekä parantaa terveydenhuoltojärjestelmien kestävyyttä ja resurssitehokkuutta. Ohjelmalla myös pyritään korjaamaan koronapandemian esiin nostamia puutteita eurooppalaisissa terveydenhuoltojärjestelmissä

Ohjelman toimet jakautuvat neljään osa-alueeseen, joita ovat sairauksien ennaltaehkäisy, kriisivalmius, terveydenhuoltojärjestelmät ja digitaalisuus.

Ohjelman rahoituksesta osa jaetaan suorana tukena erilaisille terveysaloitteille ja terveysorganisaatioille. Merkittävä osa rahoituksesta on kuitenkin vapaasti haettavaa hankerahoitusta. Hankkeet ovat eurooppalaisia konsortioprojekteja.

Suomessa ohjelmasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö ja EU-tasolla terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto 4th EU Health Programme (europa.eu)