EU:n kansallinen ohjelmatyö

EU:n kansallisen ohjelmatyön rahoitus jakautuu alue- ja rakennepolitiikan rahoitukseen sekä yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan rahoitukseen.

Ohjelmakaudella 2021—2027 Suomen saama rahoitus rakennerahastoista on n. 2,1 miljardia euroa, josta oikeudenmukaisen siirtymän rahaston osuus on 466 miljoonaa euroa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastoista saatava rahoitus ja ohjelmien kansallinen julkinen vastinrahoitus nousevat noin 3,3 miljardiin euroon kuluvalla ohjelmakaudella. Ohjelmakaudella 2014–2020 vastaava kokonaisrahoitus oli n. 2,8 miljardia euroa. Rahoitus tullaan myöntämään hankkeille eri ohjelmien kautta (kansallinen alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, Interreg-ohjelmat).

Avaa kaikki

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 - EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma

Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma tukee kehittämis- ja investointitoimia kolmen eri rahaston kautta. Ohjelmatyö käynnistyy marraskuussa 2021. ELY-keskukset ja maakuntien liitot myöntävät alueillaan pääosan ohjelmarahoituksesta. Ruokavirasto vastaa aineellista puutetta koskevan toimintalinjan rahoituksen myöntämisestä. Valtakunnallisten toimien osalta vastuutahona on työ- ja elinkeinoministeriö. Ohjelmasta rahoitetuissa hankkeissa tulee olla omarahoitusosuus.

Kansallisen alue- ja rakennepolitiikan ohjelman EU-rahoitusosuus on vajaat 1,5 miljardia euroa ja kansallinen vastinrahoitus (valtio, kunnat, muu julkinen) on noin miljoona euroa. Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston rahoitus tulee olemaan noin 700 miljoonaa euroa.

Ohjelmatyölle antaa raamin kansallinen lainsäädäntö, jonka kokonaisuus koostuu kolmesta eri laista: ns. toimeenpanolaki, rahoituslaki sekä yritystukilaki. Uudella ohjelmakaudella otetaan mm. laajasti käyttöön erilaisia yksinkertaistettuja kustannusmalleja, jotka vähentävät byrokratiaa ja suuntaavat rahoitettavaa toimintaa entistä tuloksekkaampaan ja vaikuttavampaan suuntaan.

Linkit aluekehittämislainsäädäntöön:

Kansallinen lainsäädäntö

Kansalliset asetukset

Maatalous- ja maaseutupolitiikan rahoitus

Euroopan unionin yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan (Common Agricultural Policy CAP) varat Suomessa ovat kaudella 2021–2027 yhteensä 6,4 miljardia euroa. Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan uusi kausi käynnistyy vuonna 2023. Vuosina 2021–2022 toimitaan Manner-Suomen maaseutuohjelman 2014–2020 toimenpiteillä, ja näinä vuosina on käytössä myös elpymisvarat.

CAP-suunnitelma kattaa maataloustukirahaston suorat tuet (I pilari) ja maaseuturahaston (II pilari) pinta-ala- ja eläintuet, rakennetuet, tuet yritysrahoitukseen ja palveluiden kehittämiseen (ml. Leader), tuet osaamisen, innovaatioiden ja digitalisaation kehittämiseen sekä teknisen tuen.

Suomen kansallisen CAP-suunnitelman maaseudun kehittämisen rahoitus on noin 2,8 miljardia euroa ja suorien tukien osuus noin 3,6 miljardia euroa. Maantieteellisesti maaseuturahaston rahoitus painottuu harvaan asutulle maaseudulle ja ydinmaaseudulle.

Taina Väre

Taina Väre

Erityisasiantuntija
Elinvoima ja talous -yksikkö, Alueet ja elinkeinot
+358 9 771 2030, +358 50 462 7279
Vastuualueet
  • maaseudun kehittäminen
  • pienkunta-asiat
  • Pienten kuntien neuvottelukunnan sihteeri

Leader-rahoitus

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Leader-ryhmien toiminnan kautta jatkuu myös uudella ohjelmakaudella. Tulevan kauden Leader-ryhmien ensimmäisen vaiheen hakuun tuli 52 hakemusta. Leader-rahoituksella vahvistetaan maaseudun elinvoimaisuutta, kehitetään paikallisia palveluja, tuetaan maaseutuyrityksiä, lisätään yhteisöllisyyttä, tasa-arvoa sekä yhteistyötä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa sekä kansainvälisesti. Kuntien rahoitusosuus on 20 prosenttia Leader-toimintaryhmien julkisesta rahoituksesta. Kuntien edustajat ovat mukana LEADER-ryhmien hallituksissa.

Lisäksi kalatalouden elinkeinoja kehitetään niin sanottujen Kalaleadereiden kautta (kalatalouden paikalliset toimintaryhmät). Toimintaa rahoitetaan osana Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston toimintaohjelmalla 2021–2027.

Taina Väre

Taina Väre

Erityisasiantuntija
Elinvoima ja talous -yksikkö, Alueet ja elinkeinot
+358 9 771 2030, +358 50 462 7279
Vastuualueet
  • maaseudun kehittäminen
  • pienkunta-asiat
  • Pienten kuntien neuvottelukunnan sihteeri

Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF)

Osana EU:n hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista perustettiin v. 2020 oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (JTF) vastaamaan siirtymän aiheuttamiin sosioekonomisiin haittavaikutuksiin työllisyyden ja kestävien aluetalouksien turvaamiseksi. JTF tukee pääasiassa talouden monipuolistamista ja korvaavien työpaikkojen luomista sekä uudelleenkoulutusta ja uusien taitojen hankkimista siirtymän sosioekonomisten ja ympäristöllisten haittavaikutusten lieventämiseksi.

Elpymisväline Next Generation EU

Koronakriisistä elpymiseen ja uuden kestävän kasvun tukemiseen ovat EU:n jäsenmaat hyväksyneet kertaluonteisen elpymisvälineen (Next Generation EU), jonka suuruus on kaikkiaan 750 miljardia euroa. Väline jakautuu seitsemään eri ohjelmaan, joista suurin on elpymis- ja palautumistukiväline (RRF). EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kansallinen kohdentaminen tapahtuu Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisesti. Suomen osuus elpymis- ja palautumistukivälineestä on noin 2,1 mrd euroa, lopullinen summa tarkentuu kesällä 2022. EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kansallinen kohdentaminen tapahtuu Suomen kestävän kasvun ohjelman mukaisesti. Suurin osa rahoituksesta kohdistuu vuosille 2022-2023.

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto AMIF

Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolla (Asylum, Migration and Integration Fund, AMIF) pyritään kehittämään yhteistä eurooppalaista turvapaikkajärjestelmää, edistämään laillista maahanmuuttoa ja kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista ja osallisuutta, ehkäisemään laitonta maahanmuuttoa sekä kehittämään paluujärjestelmiä. Rahastosta tuetaan myös kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamista. AMIF-rahaston kotoutumista edistävillä toimilla pyritään tukemaan erityisesti maassa olon alkuvaiheen, maahanmuuttajan tarpeisiin vastaavia kotouttamistoimia. Rahaston toimet täydentävät osaltaan kansallisella rahoituksella toteutettavia kotoutumislain mukaisia kotouttamistoimia. Rahastosta rahoitetaan Suomessa myös SYLVIA-hanketta, joka tukee kuntia kiintiöpakolaisten vastaanotossa myöntämällä lisärahoitusta kotoutumista edistävien toimien järjestämiseen. Rahasto voi tukea myös toimia, joilla vahvistetaan kotoutumistyötä tekevien kuntien ammattilaisten osaamista ja yhteiskunnan vastaanottavuutta.

AMIF-rahaston lisäksi myös Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) tukee maahanmuuttajien kotoutumista. Rahastot täydentävät toisiaan siten, että kun AMIF-rahaston toimet kohdistuvat kolmansien maiden kansalaisten alkuvaiheen kotoutumisen tukemiseen, ESR+-rahaston toimilla pyritään parantamaan kaikkien maahanmuuttajien työllistymisen mahdollisuuksia, vahvistamaan osaamista sekä edistämään osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.

AMIF- ja ESR+-rahastot täydentävät toisiaan myös työperusteisen maahanmuuton osalta ja kansainvälisten osaajien houkuttelemisessa Suomeen. AMIF-rahastossa tavoitetta koskevat toimet tapahtuvat pitkälti kolmansissa maissa (lähtömaissa) toteutettavin toimin. AMIF:n tuella työperusteisille maahanmuuttajille voidaan tarjota lähtömaissa kielikoulutusta ja muuta koulutusta sekä edistää heidän puolisoiden ja perheiden uramahdollisuuksia. Suomeen saapuessaan työperusteisesti muuttavat olisivat uraohjausta, rekrytointeja tai muita työllisyyttä tukevien toimien suhteen ensisijaisesti ESR+-toimien piirissä.

Anu Wikman-Immonen

Anu Wikman-Immonen

Erityisasiantuntija
Elinvoima ja talous -yksikkö, Alueet ja elinkeinot
+358 9 771 2532, +358 50 525 2874
Vastuualueet
  • maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikka
  • työvoiman maahanmuutto sekä kiintiöpakolais- ja turvapaikkapolitiikka
  • EU:n maahanmuuttopolitiikka

Lisätietoa alue- ja rakennepolitiikan rahoituksesta:

EU:n alue- ja rakennepolitiikka (TEM)

Rakennerahastot (TEM)

Annukka Mäkinen

Annukka Mäkinen

Kehittämispäällikkö
Elinvoima ja talous -yksikkö, Alueet ja elinkeinot
+358 9 771 2530, +358 40 594 1252
Vastuualueet
  • EU:n alue- ja rakennepolitiikka
  • kansallinen alueiden kehittäminen
  • Itämeri-asiat