Oikeustapaus

KHO:n päätös kaupungin ja työntekijän välisen sopimuksen julkisuudesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut 18.8.2017 päätöksen (taltio 3947) julkisuuslain soveltamisesta kaupungin ja työntekijän väliseen sopimukseen. Sopimuksessa oli kysymys kesäkuussa 2014 allekirjoitetusta sovintosopimuksesta kaupungin ja B:n välillä. Sopimuksessa oli sovittu B:n virka- ja työsuhteeseen liittyvistä erimielisyyksistä. Sopimus sisälsi muun muassa irtisanomisaikaa, lomia, palkanmaksua ja eläkkeen karttumista sekä erinäisiä muita seikkoja koskevia järjestelyjä. Lisäksi sopimukseen oli kirjattu salassapitoehto.

A:n pyydettyä sopimusta kaupungilta apulaiskaupunginjohtaja oli päätöksellään kieltäytynyt antamasta sitä. Apulaiskaupunginjohtaja perusteli kieltoa julkisuuslain 24.1 §:n 18 kohdan salassapitoperusteella. Kyseisen kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat ”asiakirjat, jotka sisältävät valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön työmarkkinaosapuolena tai työriidan osapuolena laatimia tai saamia tietoja, jos tiedon antaminen niistä olisi vastoin julkisyhteisön etua työnantajana”.

Julkisuuslain säännöksiä ei voi sivuuttaa

Hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden mukaan sopimuksessa ei ollut pankkitilin numeroa lukuun ottamatta mitään salassa pidettävää. Sopimukseen kirjatulla salassapitoehdolla ei liioin voi sivuuttaa julkisuuslain säännöksiä.

KHO:n perusteli sopimuksen julkisuutta viittaamalla julkisuuslain ao. salassapitokohdan esitöihin seuraavasti:

”Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 18 kohdan esityöt viittaavat siihen, että kunnalla työmarkkinaosapuolena tai työriidan osapuolena tarkoitetaan säännöksessä lähinnä niin sanottuja kollektiivisopimustilanteita ja niihin liittyviä riitoja. Julkisuuslain 1 §:ssä säädetyllä julkisuusperiaatteella on merkitystä tulkittaessa julkisuuslain 24 §:n salassapitosäännöksiä, jotka merkitsevät poikkeuksia julkisuusperiaatteesta. Julkisuuslain eräänä tarkoituksena on sen 3 §:n mukaan mahdollistaa julkisyhteisöjen varojen käytön valvonta.

Nämä tulkinnan lähtökohdat huomioon ottaen julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 18 kohdan säännöstä ei voida tulkita siten, että se koskisi myös nyt kysymyksessä olevaa sovintosopimusta. Kaupungin ja B:n väliseen sopimukseen sisältyvät tiedot eivät siten ole mainitun lainkohdan nojalla salassa pidettäviä.”

Lopputulemana KHO katsoi, ettei sopimukseen sisältyvät tiedot olleet julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 18 kohdan nojalla salassa pidettäviä. Kun otettiin huomioon sopimukseen sisältyvien tietojen sisältö ja luonne, salassapidolle ei ollut muutakaan lain mukaista perustetta. Sopimusta oli pidettävä julkisena asiakirjana siihen sisältyvää yksityishenkilön tilinumeroa lukuun ottamatta. HAO:n päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ollut perusteita.

Linkki ratkaisuun

Lisää aiheesta

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

Tutustu ohjeistukseen.