Korkein hallinto-oikeus (KHO) on antanut 11.8.2017 päätöksen (taltio 3819) julkisuuslain soveltamisesta kaupungin valmiussuunnitelmaan. Kaupungin hallintojohtaja oli päätöksellään kieltäytynyt antamasta A:lle kaupungin valmiussuunnitelma-asiakirjoja. Kaupunki on katsonut, että valmiussuunnitelma on julkisuuslain 24.1 §:n 8 kohdan mukaan salassa pidettävä asiakirja.
Ao. kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat ”asiakirjat, jotka koskevat onnettomuuksiin tai poikkeusoloihin varautumista, väestönsuojelua taikka turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaista tutkintaa, jos tiedon antaminen niistä vahingoittaisi tai vaarantaisi turvallisuutta tai sen kehittämistä, väestönsuojelun toteuttamista tai poikkeusoloihin varautumista, vaarantaisi turvallisuustutkinnan tai sen tarkoituksen toteutumisen, vaarantaisi tiedon saantia tutkintaa varten taikka loukkaisi onnettomuuden, vaaratilanteen tai poikkeuksellisen tapahtuman uhrien oikeuksia tai heidän muistoaan tai läheisiään”.
Sekä hallinto-oikeus että KHO totesivat, että sinänsä valmiussuunnitelmassa on kysymys julkisuuslain 24.1 §:n 8 kohdan mukaan salassa pidettävistä asiakirjoista. Huomiota kiinnitettiin kuitenkin siihen, että salassapitokohdassa on ns. vahinkoedellytys.
Tämä tarkoittaa sitä, että asiakirjat ovat salassa pidettäviä ainoastaan, jos tiedon antamisesta voi aiheutua vahinkoa tai vaaraa. Hallinto-oikeus kävikin valmiussuunnitelman yksityiskohtaisesti läpi tästä näkökulmasta.
Valmiussuunnitelma sisältää mm. seuraavia osia, joissa on alaosioita:
Hallinto-oikeus päätyi osaksi kumoamaan hallintojohtajan päätöksen ja katsoi, että KHO:n päätöksestä tarkemmin ilmenevät osiot valmiussuunnitelmasta voidaan luovuttaa A:lle ilman, että luovutuksesta aiheutuu vahinkoa tai vaaraa.
Valmiussuunnitelma kokonaisuudessaan ei ollut julkinen. Salassapitoa puolsi KHO:n mukaan se, että asiakirjoihin sisältyy kuitenkin myös yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi valmiusorganisaatioiden toiminnasta ja niihin kuuluvista henkilöistä. Lisäksi yksityiskohtaisia tietoja on kaupungin toimintojen järjestämisestä poikkeusoloissa ja poikkeusoloissa käytössä olevista resursseista.
Tällaista tietoa olisi mahdollista käyttää hyödyksi esimerkiksi suunniteltaessa kaupunkiin kohdistuvaa väkivaltaista iskua tai muuta vahingontekoa, jonka tarkoituksena on esimerkiksi pelastus- tai väestönsuojelutoiminnan lamaannuttaminen. Tällä perustella arvioituna asiakirjat ja niihin sisältyvät henkilöiden nimet ja yhteystiedot olivat julkisuuslain 24.1 §:n 8 kohdan nojalla salassa pidettäviä siten kuin hallinto-oikeus on päätöksellään rajannut.
Asiakirjan osajulkisuudesta KHO totesi lopuksi, että asiakirjojen salassa pidettäviin osiin saattaa sisältyä yksittäisiä tietoja, jotka eivät sinällään ole salassa pidettäviä mainitun lainkohdan perusteella tai muullakaan perusteella. Näiden tietojen perusteella asiakirjan sisältö ei kuitenkaan ole ymmärrettävissä oikein, eikä asiakirjoja siten tarvinnut antaa.
KHO ei muuttanut hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta.
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.