Tapauksessa on ollut kysymys siitä, että virkaa hakenut opettaja nosti käräjäoikeudessa kanteen kuntaa vastaan ja vaati muun muassa tasa-arvolain mukaista hyvitystä, koska ei tullut valituksi. Henkilö oli toiminut näin aiemminkin.
Opettaja oli ollut taidoltaan virkaan valittua henkilöä ansioituneempi. Kunnalla oli kuitenkin epäilyksiä viranhakijan kyvystä ja sopivuudesta, kun otettiin huomioon hänestä julkisuudessa olleet tiedot. Valintatilanteeseen on kuulunut hakijoiden haastattelu, jolloin neljää hakijaa on haastateltu, mutta kantaja on jäänyt menettelyn ulkopuolelle. Näin ollen hän ei myöskään tullut valituksi virkaan.
Asian taustalla vaikutti se, että kantaja oli vuonna 2014 hakenut useita opettajan virkoja tai niiden sijaisuuksia. Hän oli kuitenkin kyennyt työskentelemään vain yhdessä hakemistaan viroista. Samana vuonna oli tehty useita viranhakuihin liittyviä päätöksiä, joissa kantaja ei tullut valituksi. Kantaja oli vaatinut näidenkin päätösten hallinnollista oikaisua sekä tasa-arvolain mukaista hyvitystä.
Käräjäoikeudessa saatu kokonaisselvitys osoitti, että todellisuudessa valinta ei kohdistunut kantajaan hänestä julkisuudessa annetun huonon kuvan takia. Tämä on johtunut muun muassa kantajan toimista lukuisissa viranhakutilanteissa sekä hänen julkisuudessa olleista riidoistansa entisen työnantajan kanssa. Näitä seikkoja ei kuitenkaan tuotu valintapäätöksen yhteydessä esille.
Käräjäoikeus piti työttömänä olleen henkilön useiden virkojen hakemista ymmärrettävänä ja tarpeellisenakin. Käräjäoikeus katsoi, että epäilykset kantajan kyvystä ja sopivuudesta olisi voitu paremmin selvittää hakumenettelyn yhteydessä pidetyn haastattelun kautta. Tämän tilaisuuden käyttäminen oli kuitenkin laiminlyöty.
Työttömän on luontevaa hakea useita työpaikkoja. Tasa-arvolaissa ei ole rajoitettu useidenkaan valintapäätösten tilanteessa hakijan oikeutta saada hyvitystä työsyrjintäteon osalta. Käräjäoikeus katsoi, että juridisesti on vieras ajatus, että toiseen viranhakuun liittyvällä menettelyllä voisi olla oikeudellista merkitystä toiseen viranhakuun liittyvän hyvitysriidan yhteydessä.
Kantajan muiden riitojen perusteella ei olisi voitu tehdä sellaista johtopäätöstä, että juuri tämän viranhaun kohdalla kysymys olisi ollut oikeuden väärinkäytöstä. Käräjäoikeus määräsi kunnan suorittamaan kantajalle tasa-arvolain 11 §:n tarkoitettuna hyvityksenä 5 000 euroa.
Kunta oli hakenut jatkokäsittelylupaa hovioikeuteen, mutta sitä ei myönnetty. Käräjäoikeuden ratkaisu jäi siten pysyväksi.
Ylivieska-Raahen käräjäoikeus 1.3.2017, Tuomio 17/1136, L 14/6537
Teksti: lakimies Tarja Krakau
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.