
- velkarahoitus, sijoitustoiminta, johdannaiset ja rahoitussääntely
- riskienhallinta ja vaikuttavuus
- maksuvalmiuden hoito, tilit ja maksaminen
- rahoituslaitosyhteistyö
Valtiovarainministeriö on pyytänyt eri toimijoilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi joukkorahoituslaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta. Suomen Kuntaliitolle lausuntopyyntöä ei ole erikseen lähetetty, mutta koska tällä rahoitusmuodolla voi olla yhtymäkohtia sekä paikallisiin että yleistä yhteiskunnallista kiinnostusta herättäviin toimintoihin ja hankkeisiin, koemme tarpeelliseksi lausua asiasta.
Joukkorahoitus on siis tapa kerätä rahoitusta laajalta joukolta henkilöiden ja organisaatioiden hankkeille sekä yritysten toimintaan. Ajatuksena on kerätä suhteellisen pieniä summia suurelta joukolta ihmisiä halutun rahoitusmäärän saavuttamiseksi. Joukkorahoitukselle ei ole olemassa yhtä yleispätevää vakiintunutta oikeudellista määritelmää sen paremmin kansallisesti kuin EU-tasolla.
Joukkorahoituksen tarjoamia kanavia voidaan käyttää monin eri tavoin. Tietyllä tavalla sponsorointimuotoisia ovat lahjoituspohjainen sekä palkintopohjainen tai ennakkomyyntiin perustuva joukkorahoitus. Toisaalta on myös mahdollista tarjota rahoittajille taloudellista tuottoa voitto-osuusjärjestelmämuotoisella sekä arvopaperipohjaisella tai sijoitusmuotoisella joukkorahoituksella. Tällöin rahoitusta hakevat yritykset tai muut tahot laskevat rahoittajia varten liikkeeseen osakkeita tai velkakirjoja.
Finanssikriisin jälkeen myös Suomessa on lisääntynyt tarve uusille rahoitusratkaisuille ja -lähteille, vaikka pankkien taseen kautta tulevan rahoituksen saanti ei olekaan yhtä ongelmallista kuin useissa muissa EU-valtioissa. Lakiesityksen yleisperusteluiden mukaisesti viime vuosina erityisesti siemen-, kasvu- sekä pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa joukkorahoitus on saavuttanut kiinnostusta täydentävänä tai tietyissä tilanteissa jopa vaihtoehtoisena rahoituskanavana. Yleisperusteluissa todetaan lisäksi, että vallitseva markkinatilanne on pakottanut myös sijoittajat etsimään uusia, korkeampaa tuottoa korkeammalla riskillä tarjoavia sijoituslähteitä, joita ei ole ollut saatavilla perinteisistä rahoituslähteistä.
Kuntien toiminta on muuttunut ja muuttumassa yhä enemmän konsernimaiseksi. Tämä merkitsee, että kuntien toimintoja hoidetaan myös esimerkiksi kunnan omistamien yhtiöiden kautta. Näin ollen organisointi vaikuttaa niin ikään rahoitustarpeisiin, rahoituksen suunnitteluun sekä rahoitusvälineiden käyttöön.
Toisaalta kuntien toiminnassa on monia yhtymäkohtia yleistä yhteiskunnallista kiinnostusta herättäviin toimintoihin ja hankkeisiin. Hankkeet voivat olla perusteltuja erilaisista näkökulmista, mutta niitä ei voida toteuttaa esimerkiksi verorahoituksella.
Suomen Kuntaliitto yhtyy näkemyksiin, että
Edellä kuvattujen seikkojen perusteella Suomen Kuntaliitto pitää tärkeänä, että joukkorahoitustoiminnan kehittymisen yhteydessä
Suomen Kuntaliitto toivoo mahdollisuutta olla mukana mahdollisessa joukkorahoituksen jatkokehittämistyössä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Jari Vaine
erityisasiantuntija, rahoitusala
Jokainen meistä käyttää joka päivä kuntapalveluja, vaikka ei ehkä sitä tule edes ajatelleeksi.