Selvitys taidealojen opettajan pedagogisten opintojen koulutusvastuista ja toteutuksesta (OKM 2012:18)
Opetus- ja kulttuuriministe riö antoi 19.1.2012 selvityshenkilöille selvitystehtävän opettajan pedagogisten opintojen koulutusvastuusta ja niiden toteutuksesta taidealojen yliopistollisessa opettajankoulutuksessa. Selvityksessä kartoitettiin ja arvioitiin opettajan pedagogisten opintojen koulutusvastuuta ja toteutusta taidealojen yliopistollisessa opettajankoulutuksessa, Sibelius-Akatemiassa, Teatterikorkeakoulussa ja Aalto-yliopistossa.
Yliopistojen tutkintoasetus (794/2004) määrittelee kasvatustieteellisen alan koulutusvastuut ja pedagogiset opinnot kasvatustieteellisiksi opinnoiksi. Asetus (568/2005) täsmentää em. asetusta ja määrittelee opettajankoulutuksen vastuuyliopistot.
Sibelius-Akatemialla, Teatterikorkeakoululla ja Aalto-yliopistolla, jotka antavat taidealojen yliopistollista koulutusta, ei ole tutkintoasetuksen mukaista kasvatustieteellisen alan koulutusvastuuta eikä asetuksen (568/2005) mukaista pedagogisten opintojen vastuuta. Pedagogisten opintojen anto-oikeuden laajentaminen näihin yliopistoihin edellyttäisi yliopistojen tutkintoasetuksen (794/2004) ja opettajakoulutuksen vastuusta annetun asetuksen (568/2005) muuttamista.
Kartoituksen ja arvioinnin perusteella selvitysmiehet tekivät ehdotuksensa pedagogisten opintojen koulutusvastuusta ja toteutuksesta taidealojen yliopistollisessa koulutuksessa.
Selvityshenkilöt esittävät raportissa, että nykyisiin säädöksiin ei ole tarpeellista tehdä muutoksia. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että tulevalla Taideyliopistolla ja Aalto-yliopistolla ei ole kasvatustieteellisen alan koulutusvastuuta eikä näin ollen pedagogisten opintojen antamisen oikeutta. Selvityshenkilöiden mukaan Taideyliopiston ja Aalto-yliopiston taidekasvatuksen koulutusohjelmissa pedagogiset opinnot tulee saada sellaisesta tiedeyliopistosta, jossa on kasvatustieteellinen ala ja opettajankoulutuksen vastuu. Selvityshenkilöiden mukaan kaikkien yliopistojen opiskelijoiden edun mukaista olisi, että nämä opinnot integroisivat opiskelijaryhmät ja että taideyliopistoista annettaisiin ainedidaktiikan asiantuntemusta tiedeyliopiston opiskelijoiden käyttöön. Tärkeä taustatekijä ratkaisulle selvityshenkilöiden mukaan on opettajaryhmien integraation tarve oman työyhteisönsä kehittämiseksi.
Suomen Kuntaliitto pitää selvityshenkilöiden perusteluja esityksille hyvinä ja kannattaa tehtyä esitystä.
Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaan yliopistojen ja ammatillisen opettajankoulutuksen opettajan pedagogiset opinnot tuottavat saman pedagogisen kelpoisuuden. Näin on vältytty samankaltaisten opintojen moninkertaiselta suorittamiselta. Selvityshenkilöt toteavat raportissaan pedagogisten opintojen antaman yleisen kelpoisuuden olevan ongelma, koska kasvatustieteellinen osuus jää pieneksi eikä näin ollen kata laajasti kasvatuksen teoreettisia, filosofisia, psykologisia, sosiologisia ja historiallisia perusteita.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan opettajakoulutusta tulee kehittää siten, että se antaa mahdollisimman laaja-alaisen kelpoisuuden opetustyöhön. Valmistuvilla opettajilla tulee olla kelpoisuus opettaa laajasti eri kouluasteilla ja eri koulutusmuodoissa. Opettajien kelpoisuusvaatimuksiin tulisi lisätä joustavuutta. Pedagogisten opintojen antama yleinen opettajakelpoisuus tuo osaltaan kaivattua joustavuutta yksityiskohtaiseen kelpoisuuksien sääntelyyn. Tämän vaatimuksen merkitys tulee korostumaan lähivuosina, kun työvoimatarve kaikilla aloilla ylittää uusiutuvan työvoiman määrän. Tämä koskee myös opettajien saatavuutta.
Opettajakoulutukseen liittyvä harjoittelukoulujen ulkopuolella suoritettava harjoittelu ns. kenttäkouluissa on tärkeää. Kuntaliitto korostaa, että tämän harjoittelun kustannukset tulee kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille korvata täysimääräisesti.
SUOMEN KUNTALIITTO
Anneli Kangasvieri
johtaja, opetus ja kulttuuri
Lieselotte Eskelinen
erityisasiantuntija
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.