Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 3.6.2014, dnro 2113/90/2014, Hannele Salminen

Ammattikorkeakoulu-uudistukseen liittyvät asetukset

​Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää lausuntoa asetusluonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi ammattikorkeakouluista ja asetusluonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen kriteereistä.  

Lausunnolla olevat asetusluonnokset perustelumuistioineen liittyvät parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen uudeksi ammattikorkeakoululaiksi (HE 26/2014 vp). Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt näkemyksiä mahdollisista muutostarpeista voimassa olevaan ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista annettuun valtioneuvoston asetukseen (ns. maksuasetus). 

Perusrahoituksen laskentakriteerit 

Ammattikorkeakoulujen yksikköhinnat määräytyvät jatkossa kaikille ammattikorkeakouluille siten, että koulutuksen perusteella määräytyvä osuus on 85 % ja soveltavan tutkimus- ja kehitystyön osuus on 15 %. Suoritettujen tutkintojen perusteella määräytyy 46 % ja lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien määrän perusteella 24 % yksikköhinnan laskentaperusteista, mikä on yhteensä 70 %.  

Suomen Kuntaliitto on aiemminkin lausunnossaan ( 27.8.2013)  rahoituskriteereistä todennut, että se pitää asetettuja painokertoimia oikeansuuntaisina, mutta pitää avoimen ammattikorkeakouluopintojen tai muutoin erillisinä opintoina suoritettujen opintopisteiden painokerrointa liian pienenä, ottaen huomioon niiden merkityksen aikuiskoulutuksenväylänä, joka tarjoaa erityisesti työelämässä toimiville hyvät mahdollisuudet täydennyskoulutukseen.   

Pidämme myönteisenä sitä, että työllisten määrän laskennassa yrittäjiksi työllistyneiden määrä kerrotaan kahdella. Ammattikorkeakoulujen eräs tärkeä tehtävä on tukea yrittäjyyden edellytyksiä.  

Strategisen rahoituksen osuuden tulisi olla nykyistä suurempi.  

Rahoituskriteerien toimivuutta ja vaikutusta ammattikorkeakoulujen toimintamahdollisuuksiin tulee seurata tiiviisti ja ministeriön varautua niiden mahdollisiin korjaustarpeisiin. Pidämmekin hyvänä sitä, että opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää erillisen valmistelun sopimuskautta 2017-2020 ja rahoitusmallin jatkokehittämistä koskien.  

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 

Kuntaliitto pitää myönteisenä, että perustelumuistion mukaan (16 § Kustannustason nousu) tarkoituksena on, että kustannustason muutos otettaisiin huomioon täysimääräisesti ja käytettävä kustannuskehityksen arvio olisi mahdollisimman lähellä toteutuvaa kustannuskehitystä. Samoin pidämme hyvänä, että valtiovarainministeriö julkistaisi vuosittaiset korkeakouluindeksin arvioidut muutokset ja toteutuneen korkeakouluindeksin vuosittaisten kehyspäätösten yhteydessä valtionosuusindeksin tapaan. 

Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa asetusluonnokseen. Kuntaliitto viittaa Avaintyönantajat AVAINTA ry:n lausuntoon. 

Maksuasetus

Mikäli ammattikorkeakoululakiin tulee säädös hakijamaksujen käyttöönotosta ulkomailla suoritettujen tutkintojen oikeellisuuden tarkistamisesta ja korkeakoulukelpoisuuden arvioinnista aiheutuvien kustannuksien kattamiseksi, tämä tulee lisättäväksi myös uuteen ammattikorkeakoulujen toiminnasta perittävistä maksuista annettuun valtioneuvoston asetukseen. 

SUOMEN KUNTALIITTO  

Marja Lahtinen  
vt. johtaja, opetus ja kulttuuri         

Hannele Salminen
kehittämispäällikkö, opetus ja kulttuuri

tags