Lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 13.2.2014, dnro 572/90/2014, Kurt Torsell

Avoin koulutus -innovatiivisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia kaikille uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien avulla

​Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle; Avoin koulutus-innovatiivisia opetus- ja oppimismahdollisuuksia kaikille uuden teknologian ja avointen oppimisresurssien avulla E 151/2013 

Eduskunnalle annettavaan selvitykseen komission tiedoksiannosta Suomen Kuntaliitto toteaa seuraavaa. 

Suomen Kuntaliitto yhtyy Suomen kantaan siitä että komission Avoin koulutus –aloite on erittäin tärkeä ja ajankohtainen. Olemme samaa mieltä myös asian perusteluista, uusien teknologioiden ja digitalisoitumisen keskeisestä merkityksestä Suomelle ja Euroopalle työllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistajina.  

Suurena haasteena kuitenkin on, miten mahdollistetaan kansalaisten tasavertainen mahdollisuus tieto- ja viestintätekniikan käyttöön, minkä on tiedonannossakin katsottu olevan digitaalisen yhteiskunnan lähtökohta. Tieto- ja viestintätekniikan taitoja voidaan pitää yhteiskuntaan osallistumisen ja elinikäisen oppimisen avaintaitoina.  

Koulutukselle ja oppimiselle teknologia avaa vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Nämä mahdollisuudet pakottavat tietoisemmin pohtimaan oppimiskäsitystä ja sitä tapaa, miten oppiminen koulussa organisoidaan.

Tietotekniikka laajentaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia oppia ratkomaan ongelmia, joihin ei ole olemassa välitöntä vastausta oppikirjoissa tai muissa opetuksessa hyödynnetyissä teksteissä. Kun digivälineiden käyttäminen on mukana varhaiskasvatuksessa, saadaan ohjattua asiaa myös kotikäytön osalta oikeaan suuntaan ja siihen voidaan sisällyttää pedagogiset näkökulmat. 

Teknologia tarjoaa mahdollisuuden kytkeä koulussa tapahtuvan oppimisen muualla tapahtuvaan oppimiseen ja monenlaisen asiantuntijuuden hyödyntämiseen oppimisen tukena. Samalla oppiminen erilaisissa teknologisissa ja virtuaalisissa ympäristöissä muokkaa koko tiedon rakentamisen tapaa entistä sosiaalisemmaksi. Opiskellessaan esimerkiksi sosiaalisen median avulla lapset ja nuoret rakentavat tietoa, joka on moniulotteisempaa kuin itse opiskeltava sisältö. 

Avoimet teknologiat ja siihen liittyvät koulutusmahdollisuudet kaventavat virallisen koulutusjärjestelmän sekä omaehtoisen arkioppimisen välisiä eroja. Verkko-opetuksen sekä muun sähköisiltä palvelimilta saatavan informaation määrä lisääntyy koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Käyttäjältään se vaatii entistä parempia tiedon- ja teknologisen ympäristön hallintotaitoja. Kirjastolaitos on perinteisesti ollut keskeisessä roolissa kansalaisten tietoyhteiskuntataitojen kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Verkkokäyntien määrä ylittää jo nyt fyysisten kirjastokäyntien määrän Suomessa. Myös kaikille vapaasti saatavilla olevan e-aineistojen määrä kasvaa koko ajan. Kirjastot ovat edelleen keskeisessä roolissa avointen sähköisten palvelujen ja siihen liittyvien aineistojen tarjoamisessa eri-ikäisille oppijoille ja opettajille ja tärkeä yhteistyökumppani oppilaitoksille. Kirjastojen kautta tapahtuva avoin pääsy tietoon ja siihen liittyvä ohjaus- ja neuvontapalvelu ovat erityisen tärkeitä koulutusjärjestelmän ja työelämän ulkopuolella oleville kansalaisille.  

Pedagogiikan, digimateriaalien kehittämiseen, opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen panostaminen samoin kuin opetustoimen henkilöstön motivointi ja kannustaminen on keskeistä. Tämä on todettu myös maamme kantana komission tiedonantoon.  

Kuntaliitto huomauttaa, että kehittäminen ja TVT-kehityksessä ajan tasalla pysyminen edellyttää kuitenkin suuriakin investointeja oppilaitosten ja toimipisteiden  infrastruktuureihin kunnilta ja koulutuksen ylläpitäjiltä. Lisäksi henkilöstön osaamisen kehittäminen ja teknisen tuen lisääntyminen aiheuttavat lisääntyviä kustannuksia. 

Digitaalisen oppimisen neuvottelukunnassa alan toimijat yhdessä pyrkivät etsimään uusia keinoja sekä uusia yhteistyömuotoja maamme koulujen ja oppilaitosten digitaalisen infrastruktuurin vahvistamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnistetty koulutuspilven kehittäminen. Sen tehtävänä on muun muassa tukea digitaalisten oppimateriaalien kehitystä ja siihen liittyvien uusien toimintamallien kehittämistä. Koulutuspilvipalveluun sisällytetään esimerkiksi sähköinen ylioppilastutkinto, opetussuunnitelmien- ja tutkintojen perusteet, sähköiset koulutustarjonta- ja hakeutumispalvelut, verkko-oppimismateriaaleja, verkkokursseja ja keskusteluja sekä erilaisia oppimiseen ja opetukseen liittyviä sovelluksia. Koulutuspilven on tarkoitus olla mahdollisimman avoin eri palveluntuottajille ja toimijoille. Koulutuspilven käyttäjätahot ovat valtiotasolta yksittäisiin henkilöihin. 

Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta annetun hallituksen päätöksen mukaan (29.11.2013) lukiokoulutuksen digitaalisia oppimisympäristöjä ja opetuksen tukena toimivia sovelluksia kehitetään osana kansallista koulutuspilveä, samoin perusopetuksen oppimateriaalikustannuksia arvioidaan voitavan säästää palvelun digitaalisia materiaaleja hyödyntämällä. 

Kuntaliitto on lähettänyt kaikkiin kuntiin ja kuntayhtymiin Kuntien Tietotekniikkakartoitus - kyselyn ja selvittänyt samaan aikaan koulujen tietotekniikan ajankohtaisia asioita ”Koulujen tietotekniikka 2013” -kyselyllä.

Koulujen tietotekniikan toimivuuteen ja korkeaan tasoon on kiinnitettävä huomiota erityisesti nyt, kun niillä tulee olla valmiudet järjestää sähköiset ylioppilaskokeet. Lukioiden ulkoisten ja sisäisten puitteiden tulee vastata uusien oppimisympäristöjen vaatimuksia niin tekniikaltaan kuin toimivuudeltaankin. Lukiokoulutuksen pedagogiseen kehittämiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 

Komissio kannustaa jäsenvaltioita kehittämään uudenlaisia lähestymistapoja julkisesti rahoitetun oppimateriaalin avoimen saatavuuden kehittämiseksi sekä digitaalisten sisältöjen ja avointen oppimisresurssien käytön edistämiseksi ja toteaa, että yhteistyötä tarvitaan. 

Kuntaliitto painottaa alueellisen yhteistyön kehittämisen ja lisäämisen tärkeyttä, jotta digitaalisista ja avoimista oppimisympäristöistä saataisiin täysi hyöty. Yhteistyön merkitys korostuu etenkin harvaan asutuilla ja haja-asutusalueilla ja koskee kaikkia koulutusasteita kuin myös eri koulutusmuotojen keskinäistä yhteistyötä ja opintotarjontaa esimerkiksi yleissivistävien ja ammatillisten opintojen välillä. Ammatillisissa opinnoissa opiskelijan tai tutkinnon suorittajan tulisi kyetä käyttämään ammatissa käytettäviä teknologioita, tietotekniikkaa, mediaa ja viestintäteknologiaa, monipuolisesti.   

Lukio-opinnoissa tulisi hyödyntää monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäävät työelämän, jatko-opintojen sekä tieto- ja viestintäteknologian tuntemusta. Verkostoyhteistyöllä pienetkin lukiot ja lukiotoimipisteet voivat tarjota opiskelijoille laajan opintotarjonnan. Tämä on erittäin ajankohtaista, kun kannetaan huolta lukioverkon ja opintotarjonnan surkastumisen uhkasta. Keskinäinen verkottuminen tekee mahdolliseksi laajan kurssitarjonnan koko maassa, kun kurssitarjontaa ja opiskelijoiden valinnanmahdollisuuksia voidaan laajentaa etäopetuksen avulla. Teknologian ansiosta opiskelijoille ei tarvitse järjestää kaikkea koulutusta omassa oppilaitoksessa. Etä- ja monimuoto-opetusta hyväksikäyttäen sekä videotallenteiden avulla voidaan yhdestä oppilaitoksesta, esim. lukiosta, antaa opetusta useamman toimipisteen opiskelijoille. Yhteistyössä on mahdollista saavuttaa myös taloudellisia säästöjä, mutta sitä ennen infran hankkiminen tuo varsin mittaviakin kustannuksia.   

Verkko-opetuksessa hyödynnettävän sähköisen aineiston saatavuuden turvaaminen on huomioitava myös verotuksessa siten, ettei sähköisten aineistojen hankintaan sovelleta korkeampaa arvonlisäverokantaa kuin mitä fyysisiin vastaaviin aineistoihin.  

Tiedonannon mukaan jäsenvaltioiden ja koulutuslaitosten olisi vuoteen 2020 mennessä liitettävä jokainen koulu verkkoon ja kehitettävä avoimia kansallisia digitaalisia oppimistietokantoja rakenne- ja investointirahastoja hyödyntäen. 

Komission velvoitteen suhteen Suomen tilanne on hyvä. Tuore digitalisaation astetta mittaava Digibarometri 2014 -selvitys sijoittaa Suomen kärkisijalle digitalisaation edellytyksissä 22 maan vertailussa. Digiratkaisujen hyödyntämisessä Suomi kuitenkin tipahtaa sijalle seitsemän. Edellytysten ja käytön epäsuhta on silmiinpistävä erityisesti digitaalisuuden edelläkävijänä pidetyllä yrityssektorilla. Myös julkishallinnossa on edelleen digitaalisten palveluiden saatavuudessa varsin paljon kehittämistarvetta.  

Investointitarpeiden määrittely ja kustannusvaikutusten arviointi sekä laite- että ohjelmisto- ja tietokantaratkaisujen tarpeitten osalta on tärkeää. On varmistettava, että kehittämisen edellyttämät kustannukset voidaan turvata pidemmällä aikavälillä. Valtion tulee rahoituksella osallistua merkittävästi tietoyhteiskunnan edelleen kehittämiseen ja lisäksi EU:n hankerahoitusta tulisi kohdentaa tähän tarkoitukseen. Rahoituksessa on huomioitava myös henkilöstön täydennyskoulutuskustannukset sekä standardoinnin edellyttämät kustannukset. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Kurt Torsell
erityisasiantuntija 

tags