Ensihoitopalvelun uudistukset
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää Kuntaliitolta lausuntoa ensihoitopalvelun uudistukseen liittyvistä luonnoksesta STM:n asetukseksi ensihoitopalvelusta ja esityksestä terveydenhuoltolain ensihoitoa koskevien säädösten muutoksiksi.
Asetus ensihoitopalvelusta, STM094:00/2017
Ensihoitopalvelua koskevan asetuksen muutokset liittyvät päivystysjärjestelmän muutokseen, jota koskevat terveydenhuoltolain pykälät tulivat voimaan vuoden 2017 alussa.
Ensihoitopalvelun tehtäviin ehdotetaan lisättäväksi ohjeiden laatiminen hoidon tarpeen arvioinnista ja hoitoon ohjauksesta. Koska kaikkia potilaita ei arvioinnin ja mahdollisten hoitotoimenpiteiden jälkeen tarvitse kuljettaa hoitoon, ovat asianmukaiset ohjeet tarpeen potilasturvallisuuden takaamiseksi. Ensihoitokeskuksen tehtäväksi ehdotetaan myös velvoite sovittaa ensihoitopalvelun toiminta yhteen muiden ensihoitokeskusten ja kiireellisen hoidon yksikköjen kanssa tarkoituksenmukaisen toimintakokonaisuuden muodostamiseksi. Tämä on tarpeen erityisesti siksi, että päivystävien sairaaloiden tehtävät ovat jatkossa keskenään erilaiset.
Ensihoidon palvelutasopäätöksen valmistelua koskevat ohjeet ehdotetaan uudistettavaksi kokonaan. Aikaisemmassa mallissa asumattomat alueet korostuivat riskianalyysissä asutuskeskittymien kustannuksella. Nyt riskialueet ehdotetaan luokiteltaviksi ydintaajamiin, muihin taajamiin, asuttuun maaseutuun ja asumattomiin alueisiin. Tehtäväkiireellisyysluokat säilyisivät ennallaan, mutta tavoittamisaikojen määrittelyä selkiytettäisiin.
Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia lievennettäisiin ensivasteyksiköiden osalta ja jatkossa riittäisi, että vähintään yhdellä henkilöllä olisi ensivastetoimintaan soveltuva koulutus. Tavoitteena on varmistaa, että hätätilanteissa avun saa erityisesti haja-asutusalueella riittävän nopeasti. Lisäksi asetukseen lisättäisiin uusi yhden hoitotason ensihoitajan yksikkö, jonka tehtävänä olisi potilaiden hoidon tarpeen arviointi ja hoidon aloittaminen, mutta ei kuljettaminen.
Johtamisjärjestelmää koskevat säädökset säilyisivät nykyisellään. Ensihoitopalvelun kenttäjohtajan tehtäviin ehdotetaan tarkennuksia, jotka korostavat kenttäjohtajan päivittäistilanteiden johtamistehtäviä, kuten tilannekuvan ylläpitoa ja hätäkeskuksen ohjaamista ruuhkatilanteissa.
Kuntaliitto pitää asetukseen ehdotettuja muutoksia perusteltuina, mutta korostaa, että erityisesti palvelutasopäätöksen laatimista koskevien muutosten vaikutuksia palvelutasoon ja kustannuksiin tulee seurata asianmukaisesti.
Terveydenhuoltolain ensihoitoa koskevat muutokset, STM032:00/2017
Ensihoitopalvelun järjestämisvastuu määrättäisiin vuoden 2019 alusta alkaen maakunnille. Kyseessä olisi viranomaistehtävä, jota voisivat hoitaa maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen liikelaitokset, mutta maakunta voisi hankkia täydentäviä palveluja muilta tuottajilta. Aikaisempaan vastaavaan pykälään verrattuna esityksessä korostuu ensihoidon yhteistyö kotiin annettavien lähipalvelujen kanssa, mikä onkin tarkoituksenmukaista, koska palvelujärjestelmää pyritään kehittämään avohoitovaltaisemmaksi. Ensihoitopalvelun toimijoiden tulisi käyttää kansallisia tietojärjestelmiä, jotta kehittyvää tietovarantoa voitaisiin käyttää riskianalyyseihin sekä toiminnan seurantaan ja kehittämiseen aiempaa tehokkaammin.
Ensihoitopalvelun sisältöä ehdotetaan laajennettavaksi käsittämään potilassiirrot, joissa potilas tarvitsee kuljetuksen aikana jatkuvaa ja vaativaa hoitoa. Lisäksi ensihoitolääkäritoiminta, ensihoidon kenttäjohtajatoiminta ja ensivastetoiminta määriteltäisiin ensihoitopalveluun sisältyviksi.
Ensihoitokeskuksesta on säädökset jo nykyisessä terveydenhuoltolaissa, mutta uudessa maakuntiin perustuvassa sote-organisaatiossa sen asema muuttuu. Ensihoitokeskus olisi ylimaakunnallinen rakenne, joten sen hallinnollinen asema suhteessa itsehallinnollisiin maakuntiin tulisi määritellä tarkasti.
Ensihoitokeskukselle määriteltäisiin uusia tehtäviä. Sen tulisi jatkossa ylläpitää ajantasaista tilannekuvaa toimialan päivystystoiminnasta. Toimiala-käsitettä tulisi selventää ainakin pykälän perusteluissa.
Lisäksi ensihoitokeskuksen tulisi perustaa sote-valmiuskeskus ja johtaa toimialan varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimista yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja yhteistyöalueiden kanssa. Valmiuskeskus on kuitenkin käsitteenä ensihoitokeskukseen verrattuna ylempitasoinen ja laajempi käsite. Valmiuskeskuksen perustaminen tulisi määritellä yliopistosairaalaa ylläpitävän maakunnan - siis järjestäjätahon pikemminkin kuin palvelujen tuottajan - tehtäväksi. Tämä olisi perusteltua myös valmiuskeskukselle määriteltyjen tehtävien luonteen vuoksi. Valmiuskeskuksen perustaminen sinänsä on aiheellista.
Kuntaliitto pitää ensihoitoa koskevia terveydenhuoltolain muutoksia perusteltuina, mutta esitystä on syytä täsmentää. Toimiala-käsite on epämääräinen ja ensihoitokeskuksen asema suhteessa itsehallinnollisiin maakuntiin tulee määritellä tarkemmin. Lisäksi Kuntaliitto katsoo, että valmiuskeskuksen perustaminen sopisi paremmin yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan kuin yliopistosairaalan tehtäväksi.
SUOMEN KUNTALIITTO
Tarja Myllärinen
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat
Päivi Koivuranta-Vaara
hallintoylilääkäri