Lausunto sivistysvaliokunnalle 26.2.2013, dnro 748/90/2013, Hannele Salminen

EU, koulutus; E 161/2012 vp Komission tiedonannosta Koulutuksen uudelleenajattelusta: sosioekonomisten vaikutusten parantaminen investoimalla taitoihin

​Suomen Kuntaliitto haluaa tuoda lausuntonaan esille seuraavat seikat.

Komissio on kiinnittänyt huomiota siihen, että monet jäsenvaltiot ovat vähentäneet koulutusinvestointejaan julkisen talouden vakauttamistarpeen johdosta ja joutuneet leikkaamaan opettajien ja muiden julkishallinnon työntekijöiden palkkoja. Vaikka näin ei ole menetelty Suomessa, meillä on tehty ja lähivuosina tehdään erittäin mittavia resurssileikkauksia ja rahoitussäästöjä koulutukseen.  

Ammatilliseen toisen asteen koulutukseen, lukioon, oppisopimuskoulutukseen samoin kuin aikuiskoulutukseen kohdistuvat huomattavat säästötoimet vuoteen 2016 mennessä, mm. ammattikorkeakoulutukseen 324 miljoonan euron säästöt, mikä on yli kolmannes nykyisestä vuosirahoituksen volyymistä. Peruspalvelubudjettiin ja sen valtionosuuksiin kohdistuvat säästötoimet puolestaan vaikeuttavat kuntien mahdollisuuksia hoitaa laadukasta perusopetusta. 

Isoilla rahaleikkauksilla ja henkilöstön irtisanomisilla on pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia ja ne lamauttavat ja pysäyttävät kehittämistyön oppilaitoksissa. Ne voivat myös vaikeuttaa koulutuksen saatavuutta. 

Myös komissio kehottaa raportissaan jäsenvaltioita virittämään kansallista keskustelua tavoista löytää kestäviä rahoitusmekanismeja koulutuksen pysyvyyden ja tehokkuuden parantamiseksi. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä sellaisia hallituksen koulutuspoliittisia toimenpiteitä ja ratkaisuja, jotka vaikuttavat keskeisesti työurien pidentämiseen alusta, lopusta ja keskeltä. Tällaisia toimia ovat opiskelun ohjausprosessin tehostamiseen, opitun hyväksilukuun, korkeakouluopintoihin sisäänpääsyn nopeuttamiseen tähtäävät toimenpiteet ja niiden avulla opiskeluaikojen lyhentämistä, työssä jaksamista, ikääntyneemmän väestön työllistymismahdollisuuksia ja työkyvyn sekä ammatillisen osaamisen säilyttämistä tukevat ratkaisut ja niihin liittyvät uudistukset. 

Työelämään pääsyä nopeuttava konkreettinen toimenpide olisi, jos nuorille säädettäisiin oikeus perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ja kunnille kokonaisvastuu nuorten koulutuksesta toisen asteen loppuun saakka.  Samalla järjestelmää joustavoitettaisiin poistamalla järjestämisluvista nuorten ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen määrällinen säätely. Tällä saataisiin ongelmaan vaikuttavampi muutos kuin erilaisilla aika ajoin toteutettavilla projektimuotoisilla toimilla. 

Erityisesti taloudellisesti tiukassa yhteiskunnallisessa tilanteessa kuten juuri nyt, nuorten koulutukseen panostukset katsotaan usein olevan pois aikuisilta. Tätä ongelmaa voitaisiin ratkoa siten, että nuorten ja aikuisten ammatillinen koulutus erotettaisiin rahoituksellisesti selkeämmin toisistaan. Tämä ei tarkoittaisi muutosta nykyisiin koulutuksen järjestämistapoihin, vaan helpottaisi nuorten koulutuksen suuntaamista ilman tutkintoa oleville ja aikuistarjontaa muille opiskelijaksi hakutuville.   Silloin molemmat tahot voisivat nykyistä tehokkaammin palvella nuorten ja aikuisten ja siten myös alueiden työ- ja elinkeinoelämän tarpeita. 

Komission esitys kannattaa kansallisen päätöksenteon toimivaltaa. Valtion ja kuntien kumppanuus on tärkeä lähtökohta suomalaisen koulutusjärjestelmän laadun säilyttämisessä ja edelleen kehittämisessä. Kansainvälisesti vertaillen erinomainen koulutusjärjestelmämme perustuu luottamukseen paikallisen päätöksentekoon ja kuntaperusteiseen koulutuksen järjestämiseen. 

Paikallisen päätöksenteon periaate on myös EU:ssa hyväksytty. 

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Hannele Salminen
kehittämispäällikkö

tags