Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 21.5.2014, dnro 1872/9072014, Hannele Salminen

Hallituksen esitykset laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta

​Kuntaliitto esittää pyydettynä lausuntonaan seuraavaa. 

1. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (korkeakoulujen opiskelijavalintojen toisen vaiheen säädösmuutokset) 

Esityksessä ehdotetaan muutoksia yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintaan korkeakouluopintoihin pääsyn sujuvoittamiseksi. Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan osa yhteishaussa tarjolla olevista opiskelupaikoista varataan henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskeluoikeutta. Yhden paikan sääntöä ehdotetaan tiukennettavaksi siten, että henkilö voi ottaa vastaan yhden korkeakoulututkintoon johtavan opiskeluoikeuden lukukautta kohti. Lisäksi säädettäisiin opiskeluoikeuden siirtymisestä siirto-opiskelijoita otettaessa ja yhdenmukaistettaisiin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijavalintaan liittyviä oikaisupyyntöjä koskevaa menettelyä. 

Korkeakoulukelpoisuuden tarkistamisesta sekä hakeutumisen tukipalveluiden järjestämisestä aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi esityksessä ehdotetaan hakijamaksuja korkeakoulukelpoisuuden tuottavan koulutuksen ulkomailla suorittaneille hakijoille. Lisäksi ehdotetaan parannettavaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia osallistua sellaisiin kansainvälisiin yhteis- ja kaksoistutkinto-ohjelmiin, joissa ulkomainen korkeakoulu perii opiskelijoiltaan maksuja. 

Ehdotettavilla säännöksillä korkeakoulut velvoitetaan varaamaan paikkoja ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville kaikissa yhteishakuun kuuluvissa ensimmäisen syklin koulutuksissa, eli valittaessa opiskelijoita suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, alempaa korkeakoulututkintoa, sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, sekä pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa sellaisessa koulutuksessa, jonka yliopisto järjestää siten, ettei koulutukseen kuulu alempaa korkeakoulututkintoa (lääketiede, eläinlääketiede). Korkeakoulu päättäisi varattavien paikkojen määrästä.  

Yhteishaku ja erillisvalinnat 

Suomen Kuntaliitto pitää opiskelijavalintoja koskevaa uudistusta tärkeänä koulutusjärjestelmän toimivuuden parantamiseksi. Kannatamme korkeakoulujen valtakunnallista yhteishakua. Pidämme myös suotavana sitä, että samalla mahdollistetaan paikkojen varaaminen ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville: korkeakoulut ovat velvoitettuja varaamaan osan haettavista opiskelupaikoista henkilöille, jotka eivät ole aikaisemmin suorittaneet Suomen koulutusjärjestelmän mukaista korkeakoulututkintoa tai vastaanottaneet korkeakoulututkintoon johtavaa opiskelupaikkaa. Luonnoksen 28 a § 2 momentin tilanteissa voi koulutuksen järjestäjä käyttää erillisvalintaa. 

Opiskelupaikkojen varaaminen 

Kuten esityksessä todetaan, ensikertalaisten suosimisesta voi seurata, että hakijat eivät enää nykyisessä määrin ota vastaan sellaisia opiskelupaikkoja, joissa tutkintoa ei aiota suorittaa. Esityksen perusteluissa todetaan, että tämä voi puolestaan lisätä avoimen korkeakouluopetuksen kysyntää jopa merkittävästi. Olisi perusteltua suunnitella avoimen korkeakouluopetuksen tarjontaa vastaamaan erityisesti tähän kysyntään. 

On kuitenkin tärkeää edelleen turvata myös korkeakoulupaikan jo vastaanottaneiden sekä korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuus hakeutua ja tulla valituksi kaikkeen koulutukseen, joka on ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville tarjolla. Perustelumuistiossa tähän on kiinnitetty myös laajasti huomiota, samoin siirto-opiskelijuuden joustavoittamiseen nykyisestä, jolloin vähennettäisiin uusintahakujen kautta tapahtuvaa alan tai opiskelupaikan vaihtoa. On hyvä, että nämä otetaan myös laissa määriteltyinä huomioon. Erittäin hyvänä pidämme sitä, että lakiin kirjataan säännös siirto-opiskelijoiden aiempien opintojen hyväksiluvusta uutta opinto-oikeutta määriteltäessä. Siirto-opiskelijasääntö selkeyttää tilanteita, kun koulutuksenjärjestäjät joutuvat määrittelemään alat, mistä voi siirtyä millekin alalle. Myös korkeakoulut joutuvat pohtimaan tätä enemmän keskenään. 

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että näitä asioita on pohdittu lain valmistelun yhteydessä.  Erittäin toivottavaa on, että opinto-oikeuden jo omaavat opiskelijat voivat jatkossa nykyistä joustavammin, ilman varsinaista opiskelijaksi hakua ja pyrkimistä, vaihtaa alaa tai oppilaitosta. Opiskelijoiden tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi on välttämätöntä, että siirtoja koskevat käytännöt eri korkeakoulujen välillä vihdoinkin yhdenmukaistetaan.  

Painotamme, että lakien voimaantulon jälkeen on välttämätöntä seurata järjestelmällisesti ensikertaa hakevien ja muiden hakijoiden välisen tasapainon toteutumista korkeakoulujen sisäänotoissa.  Avointa korkeakouluopetusta tulee kehittää lisäämällä erityisesti tutkintojen osien tarjontaa tulevaa kysyntää ennakoiden. 

Samoin opetus- ja kulttuuriministeriön tulee huolehtia siitä, että aloituspaikkoja on myös jatkossa tarjolla aikuisille ja niille jo korkeakoulupaikan vastaanottaneille, jotka lopettavat opinnot kesken ja hakeutuvat aivan toiselle alalle.   

Maksuttomuus ja hakijamaksut  

Hakijamaksujen käyttöönotolla halutaan kattaa ulkomailla suoritettujen tutkintojen oikeellisuuden tarkistamisesta ja korkeakoulukelpoisuuden arvioinnista aiheutuvia kustannuksia. Maksun suuruus voisi olla 100 euroa/hakija/lukukausi. Esityksen mukaan tämä vastaisi suuruusluokaltaan useiden muiden maiden käytäntöjä. 

Kuntaliitto puoltaa hakijamaksuja, joilla mahdollistettaisiin vieraskielisten ohjelmien ja ulkomaalaisten hakijoiden opiskelijavalinnan kannalta tarpeellisten palvelujen kehittäminen ja ylläpito keskitetysti ja katettaisiin hauista korkeakouluille aiheutuvia kuluja. Kuten esityksessä todetaan, ne todennäköisesti kannustaisivat hakemaan vain, mikäli hakija on todella motivoitunut opiskeluun Suomessa. 

Perustelumuistiossa todetaan ongelmat, joita on aiheutunut siitä että kansainvälisissä kaksois- ja yhteistutkinnoissa ulkomaiset yhteistyökorkeakoulut perivät usein maksuja tarjoamistaan opinnoista. Tämä on johtanut siihen, että tutkinto ei ole ollut suomalaiselle tai ulkomaalaiselle kaksois- tai yhteistutkinto-ohjelmaan osallistuvalle opiskelijalle maksuton. Tämän katsotaan olevan ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Sekä yliopistolakia että ammattikorkeakoululakia esitetään muutettavaksi siten, että yhteis- tai kaksoistutkintoon johtavassa opetuksessa olisi mahdollisuus maksujen perimiseen. Esityksellä halutaan parantaa korkeakoulujen kansainvälisen yhteistyön edellytyksiä ja mahdollistaa suomalaisten korkeakoulujen osallistuminen kaksois- ja yhteistutkinto-ohjelmiin sellaisten korkeakoulujen kanssa, jotka oman maansa lainsäädännön puitteissa perivät tutkintoon johtavassa koulutuksessa maksuja opiskelijoilta. 

Ehdotettu muutos parantaisi korkeakoulujen mahdollisuuksia kansainväliseen tutkintoyhteistyöhön, joten Kuntaliitto kannattaa kyseistä esitystä maksullisuudesta. 

Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta luonnoksen 12 § 2 momentissa jää avoimeksi, mikä taho perii maksun ja mikä taho sen saa. Tämä tulisi tekstissä selventää ja perijänä ja saajana tulisi olla asianomainen korkeakoulu. 

2. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi yliopistolain 39 ja 41 §:n ja ammattikorkeakoululain muuttamisesta (korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeutta ja poissaolo-oikeutta koskevat säädösmuutokset) 

Esityksessä ehdotetaan yhdenmukaistettaviksi yliopistolain ja ammattikorkeakoululain opiskeluoikeutta, opiskeluoikeuden jatkamista ja sen menettämistä koskevia säännöksiä. Korkeakouluopiskelijoiden opintoaikojen lyhentämiseksi yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin lisättäisiin säännös, jonka mukaan opiskelija voisi ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelupaikan vastaanottamisen jälkeen ilmoittautua poissa olevaksi, jos hän ensimmäisenä lukuvuonna suorittaa asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaista palvelua, on äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla taikka on oman sairauden vuoksi kyvytön aloittamaan opintojaan.  

Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluoikeuteen sisältyvää poissaolo-oikeutta lyhennettäisiin sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa kahdesta lukuvuodesta yhteen lukuvuoteen. Lisäksi ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi yliopistolain voimassa olevaa säännöstä vastaava säännös, jonka mukaan ammattikorkeakoulussa opintojen suorittamisaikaan ei laskettaisi poissaoloa, joka johtuu asevelvollisuuslain, siviilipalveluslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päivänä elokuuta 2015. 

Kuntaliitto pitää tarkoituksenmukaisena poissaolo-oikeuden lyhentämistä kahdesta yhteen vuoteen.  Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa esityksiin.  

SUOMEN KUNTALIITTO  

Anneli Kangasvieri    
johtaja, opetus ja kulttuuri  

Hannele Salminen
kehittämispäällikkö

tags

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme