Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 19.6.2014, dnro 2519/90/2014, Maarit Kallio-Savela, Minna Antila

Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

​Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 25 §:n muuttamisesta.

Esityksessä ehdotetaan, että ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetut ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava I) sekä kotitalousopetus yhdistettäisiin yhdeksi yhtenäiseksi koulutuskokonaisuudeksi. Uuden koulutuskokonaisuuden nimitys olisi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus.

Esityksen mukaan vaikeammin vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (valmentava II) muodostaisi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta erillisen koulutuskokonaisuuden, jonka nimitys olisi työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus.

Tavoitteena on ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten kokonaisuuden selkeyttäminen. Lisäksi tavoitteena on muodostaa perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheeseen toimiva ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava yhtenäinen koulutuskokonaisuus.

Kuntaliitto pitää esitystä oikeansuuntaisena ja kannatettavana.

Esityksen mukaan valmentavat koulutukset muodostuisivat pakollisista ja valinnaisista koulutuksen osista. Koulutuksen alussa kartoitettaisiin opiskelijan yksilölliset tavoitteet ja kullekin opiskelijalle laadittaisiin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS).

Esityksestä ei käy selkeästi ilmi onko koulutuksen järjestäjän velvollisuus tarjota yksittäiselle opiskelijalle yksilöllisiä tavoitteita vastaavat koulutuksen osat vai saako koulutuksen järjestäjä opetussuunnitelmassaan päättää opetustarjonnasta.

Mikäli koulutuksen järjestäjän velvollisuudeksi tulee järjestää kaikille opiskelijoille yksilöllisiä tavoitteita vastaavat koulutuksen osat kustannusvaikutukset tulee arvioida huolellisesti ja ne tulee korvata hallitusohjelman mukaisesti täysimääräisesti valtion varoista koulutuksen järjestäjille. Muussa tapauksessa asiasta ei tule säätää. Vaikutusten arvioinnissa tulee erityisesti huomioida valmistavan koulutuksen järjestäminen harvaan asutuilla alueilla, joissa valmistavan koulutuksen opiskelijamäärä on pieni. Tällöin ryhmä saattaa muodostua hyvin erilaisista opiskelijoista.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että opiskelijan oikeuksista ja koulutuksen järjestäjän velvollisuuksista tulee säätää laissa.

Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös se, että edellä mainittu velvoite johtaa yksikköhinnan pienuuden vuoksi koulutuksen keskittämiseen, koska koulutuksen tehokas ja taloudellinen järjestäminen edellyttää riittävän suurta opiskelijamäärää. Koulutuksen keskittäminen heikentää erityisesti koulutuksen kohderyhmään kuuluvien heikoimmassa asemassa olevien nuorten koulutuksen saavutettavuutta.

Huomioon tulee ottaa myös se, että oppivelvollisuuslakiluonnoksen mukaisesti valmistava koulutus on viimesijainen paikka jonka Opetushallitus osoittaa oppivelvolliselle nuorelle. Jos koulutus on kaukana kotoa, lisääntyvät oppivelvollisuudesta aiheutuvat matka- ja majoituskustannukset.

Opiskelijaksi ottamisen perusteet

Esityksen mukaan koulutus suunnattaisiin ensisijaisesti nuorille, mutta koulutukseen voisivat osallistua myös aikuiset, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen peruskoulutukseen siirtymiseksi. Aikuiskohderyhmiä olisivat erityisesti maahanmuuttajat sekä alanvaihtajat tai uudelleen kouluttautuvat henkilöt, joiden opiskeluvalmiuksissa on puutteita.  Lisäksi esityksen mukaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus kohdistettaisiin ensisijaisesti henkilöille, joilla ei ole perusopetuksen jälkeen suoritettua toisen asteen tai korkea-asteen koulutusta.

Kuntaliitto pitää hyvänä, että koulutusta kohdennetaan ensisijaisesti nuorille.

Työpoliittinen kotoutumiskoulutus on valtion vastuulla. Kuntaliitto on pitkään kantanut huolta siitä, että työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen riittämättömyyden vuoksi maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmentavaa koulutusta on käytetty aikuisten maahanmuuttajien omaehtoisena koulutuksena.

Kuntaliitto korostaa, että valtionhallinnon tulee varata riittävät määrärahat työpoliittiseen kotouttamiskoulutukseen.

Lisäksi Kuntaliitto esittää selvitettäväksi voitaisiinko työpoliittisen kotoutumiskoulutuksen lisäksi kehittää aikuisille maahanmuuttajille tarkoitettu kotoutumiskoulutusosio, joka sijoitettaisiin ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämislupiin. Koulutus toteutettaisiin omaehtoisena opiskeluna, jolloin opiskelun aikainen toimeentulo voidaan turvata.

Esitysluonnoksen keskeisissä ehdotuksissa todetaan, että opiskelijalla olisi kuitenkin mahdollisuus myös palata takaisin jatkamaan opintojaan valmentavassa koulutuksessa, jos oppisopimuskoulutus osoittautuu hänelle epätarkoituksenmukaiseksi koulutusmuodoksi.

Kuntaliitto huomauttaa, että opiskelijan oikeudet tulee säätää lailla. Mikäli opiskelijalla on oikeus tulla jatkamaan opintoja, koulutuksen järjestäjälle tulee vastaavasti säätää velvollisuus tarjota opintoja. Tällöin tulee tehdä kustannusvaikutusten arviointi ja kustannukset tulee korvata täysimääräisesti koulutuksen järjestäjälle.

Yksityiskohtaisia huomioita

5 § Koulutuksen tavoitteet

”Kuntoutujalle järjestettävän koulutuksen tavoitteena on lisäksi yhteistyössä kuntoutuspalveluiden yhteistyössä tuottajien kanssa edistää opiskelijan kokonaiskuntoutusta.”

Kuntaliitto esittää selvitettäväksi onko edellä mainittu kohta tarpeellinen, koska yhteistyövelvoitteesta säädetään jo toisaalla.

Kuntaliitto ei kannata vammainen sanan korvaamista kuntoutuja termillä. Kuntaliitto katsoo, että sosiaali- ja terveyssektorin termistöä ei pidä tuoda opetushallinnon säädöksiin. Lisäksi termi on opetuslainsäädännössä uusi eikä se ole yksikäsitteinen.

Kuntaliitto esittää edellä mainitun momentin poistamista kokonaan.

20 § eritysopetuksesta päättäminen ja 21 §:n erityiset opiskelujärjestelyt

20 §:ssä edellytetään opiskelijan ja tämän huoltajan tai laillisen edustajan kuulemista ennen päätöksen tekoa. 21 § ennen päätöksen tekoa edellytetään vain opiskelijan kuulemista.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota erilaisiin kuulemismenettelyihin ja pyytää tarkastamaan ne.

Valmentavan koulutuksen yksikköhinta 

Luonnoksessa valtioneuvoston asetukseksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun valioneuvoston asetuksen muuttamisesta esitetään, että ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen rahoitukseen sovelletaan keskimääräistä yksikköhintaa kerrottuna luvulla 0,80. 

Kuntaliitto katsoo, että esitetty valmentavan koulutuksen yksikköhinta on riittämätön erityisesti tilanteissa, joissa koulutuksen järjestäjä on velvollinen tarjoamaan koulutuksen osia yksilöllisesti opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. 

Kuntaliitto toteaa, että esitysluonnos tulee viedä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan käsiteltäväksi 

SUOMEN KUNTALIITTO

Marja Lahtinen  
vt. johtaja, opetus ja kulttuuri   

Maarit Kallio-Savela
erityisasiantuntija

tags