Kuuleminen 1.10.2014, HE 82/2014 vp, ympäristövaliokunnassa, K. Luoma, Dnro 3920/90/2014

Hallituksen esitys eduskunnalle ilmastolaiksi

Hallitus esittää ilmastolain antamista puitelakina. EU:n säätelemä päästökauppa kattaa noin 55 % Suomen päästöistä. Lakiin ei sisältyisi päästökaupan piirissä oleva toiminta energiantuotannon, suurteollisuuden ja ilmaliikenteen osalta. Lain kohteena olisi erityisesti asuminen, liikenne ja maatalous.

Lain tavoitteena on johdonmukaisen, pitkän aikavälin ilmastopolitiikan jatkuvuuden turvaaminen yli vaalikausien sekä eri ministeriöiden ilmasto- ja energia-asioihin liittyvä työnjako.  Ilmastolain tuloksena olisivat eduskunnalle annettavat ilmastovuosikertomus ja kerran vaalikaudessa annettava keskipitkän aikavälin selonteko sekä kymmenvuotissuunnitelma pitkän aikavälin ilmastopolitiikasta.

Lakiesityksen 6 §: ään on kirjattu pitkän aikavälin päästövähennystavoite 80 % vuodelle 2050. Sen täsmällinen lukuarvo riippuisi kuitenkin kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja Euroopan unionin yhteisesti sopimista tavoitteista. Lain tulisi toimia erilaisissa muuttuvissa oloissa. Tältä osin lakiesitystä on kehitetty myönteiseen suuntaan.  

Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka on varsin tiukasti sidoksissa Euroopan unionin ratkaisuihin, jotka toimeenpannaan lakitason sääntelyllä. Kasvihuonekaasupäästöistämme 80 %  liittyy energiaan. Päästöjä säädellään yhtä aikaa EU-päästökaupalla, jäsenmaata sitovalla uusiutuvan energian osuuden kasvattamisella ja energiatehokkuutta eri tavoin parantamalla. Aina nämä tavoitteet ja toimenpiteet eivät kohtaa ja voivat olla keskenään ristiriitaisia (ilmastotavoitteet 2020 uusiutuvan energian osalta ja ilmanlaatupaketti). On varmistettava, että EU:n kautta tuleva uusi lainsäädäntö arvioidaan jo valmisteluvaiheessa myös ilmastonäkökulmasta.

Kunnilla on merkittävä rooli tulevaisuuden yhdyskuntien suunnittelussa ja toteutuksessa. Ennustettavissa oleva pitkäjänteinen ilmasto- ja energiapolitiikka on myös kuntien etu. Tavoitteena tulee olla konkreettinen ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen unohtamatta myöskään kotoperäisten uusiutuvien hiilivarastojen hyödyntämistä - esimerkiksi puun käyttöä rakentamisessa tai ilmastonmuutoksen elinkeinopoliittisia ulottuvuuksia.

Kunnat ovat olleet ilmastonmuutos- ja energiakysymyksissä aloitteellisia ja aktiivisia vuosia. Vuonna 1997 aloitetussa Kuntien ilmastokampanjassa on mukana 54 kuntaa ja kaksi kuntayhtymää. Hiilineutraaleiksi julistautuneita kuntia on 19 ja Covenant of Mayors -kuntia on 7. Ilmastostrategia on 115 kunnalla. Energiatehokkuussopimusjärjestelmässä on mukana 135 kuntaa ja kuntayhtymää. Kunta- tai maakuntavetoiset energiatoimistot ja jo ensi vuonna lopettamisuhanalainen kuluttajien energianeuvonta sekä rakennusten korjausneuvonta, liikkumisen ohjaus ja maatalouden energiaohjelma ovat myös osa ilmastotyötä, joka kattaa karkeasti kolme neljästä maamme asukkaasta. Kuntaliitto on järjestänyt seitsemän ilmastokonferenssia, lisäksi ilmastonmuutos oli yhtenä liiton toiminnan painopistealueena vuosina 2009-2012.

Kunnat ovat huolissaan ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimien päästövähennystoimien ja ilmastonmuutokseen varautumisen kustannuksista ja niiden rahoituksesta. Varautumisesta konkreettisena esimerkkinä on yhdyskuntien tarkoituksenmukainen suojaaminen tulvilta. Kuntien ilmastostrategioista löytyy hillinnän ja varautumisen osalta sekä kustannustehokkaita ja nopeasti toimeenpantavia mahdollisuuksia että kalliita, pitkän takaisinmaksuajan keinoja. Lähivuosien haasteet liittyvät erityisesti EU:n 2020 ilmastopaketin toimeenpanoon erilaisten kuntia koskevien uudistusten ohella.

Valtion viranomaistoimintaa koskevaan lakiesitykseen ei sisälly erityisiä velvoitteita tai välittömiä kustannuksia toimijoille - enempää kuin porkkanoitakaan. Lakiesityksen 15 §:n otsikko tulisi selvyyden vuoksi kirjoittaa muotoon ”Valtion viranomaisten tehtävät.” Tämä täsmennys tarvitaan kuntien hoitaessa esimerkiksi ympäristö- ja rakennusvalvonnan viranomaistehtäviä.

Lakiesityksessä halutaan lisäksi vakinaistaa riippumaton tieteellispohjainen ilmastopaneeli lain toimeenpanon ja viestinnän tueksi. Paneelin puolueettomuus ja riippumattomuus ovat tärkeitä tavoitteita ja sen tulee edustaa laajasti yhteiskunnan eri aloja. Sen kokoonpanossa tulee olla myös kunnallisalan ja kuntatekniikan edustus. Jäsenistä osa voisi olla määräajoin vaihtuvia. 

Kunnilla tulee myös olla mahdollisuus vaikuttaa 9 ja 10 §:n mukaisten ilmastopolitiikan suunnitelmien laadintaan niiden toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden kannalta. Käytännön päästövähennys- ja sopeutumistoimista vastaavien tahojen edustajista koostuva toteuttajapaneeli tarvitaan myös. 

Kalevi Luoma
energiainsinööri

tags