Esityksessä esitetään säädettäväksi laki maaseudun kehittämisen tukemisesta, jolla kumottaisiin laki maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista sekä laki maaseudun kehittämisohjelmien hallinnoinnista, jolla kumottaisiin laki maaseudun kehittämiseen liittyvien ohjelmien hallinnoinnista. Tämän lisäksi on katsottu tarpeen sisällyttää esitykseen eräitä siirtymäjärjestelyjä vuotta 2014 varten sekä joitakin teknisiä seikkoja koskevia muutoksia.
Esityksen tavoitteena on, että kansallinen lainsäädäntö ja hallinnointijärjestelmä mahdollisimman tehokkaasti tukevat seuraavan EU:n maaseuturahaston ohjelmakauden 2014-2020 Manner-Suomen maaseutuohjelman toteuttamista siltä osin kun kyseessä on maaseudun yritysten ja hanketoiminnan tukemisesta. Tavoitteena on lisäksi, että maatalouden sekä porotalouden rakennetukijärjestelmää voidaan jatkaa mahdollisimman pitkälle jo voimassa olevin ehdoin vuonna 2014. Koko maan elinvoimaisuutta tarkasteltaessa on myös syytä painottaa lakien keskeistä taustatavoitetta joka on alueiden tasapainoinen kehittäminen niiden erityispiirteet huomioon ottaen.
Kuntaliitossa laadittiin noin vuosi sitten selvitys otsikolla ”Kunnat ja paikallinen kehittäminen”, jossa selvitettiin kuntien näkökulmaa paikalliseen kehittämiseen. Tähän liittyvään kyselyyn vastasi 23 kuntaa. Selvityksessä mukana olleet kunnat näkivät paikallisena kehittämisenä yleisesti ottaen sellaisen toiminnan, jolla pyritään turvaamaan ja parantamaan kunnan ja sen lähialueiden elinvoimaisuutta, kilpailukykyä sekä yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. Kunnissa toteutettiin laaja skaala erilaisia paikallisen kehittämisen toimenpiteitä. Yritysten toimintaympäristöjen kehittäminen, alueen houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen sekä maaseudun kehitystoimet olivat useimmiten esillä. Tämän lisäksi kuntalaisten osallistuminen nähtiin tärkeänä ja lisäarvoa tuovana osana paikallisessa kehittämisessä. Leader -rahoituksen nähtiin toimivan hyvin ruohonjuuritason toiminnassa, johon muut julkisrahoitteiset tukimuodot eivät sovellu.
Selvityksen perusteella kunnat myös näkivät, että ne eivät voi jäädä kehittämistoimien ulkopuolelle ja että niiden tulee olla mukana muutenkin kuin pelkän rahoittajan roolissa. Yhtenä kuntien keskeisenä roolina nähtiin olevan neutraali, yhteen kokoava ja sovitteleva toimija sekä alueen kehittämiskokonaisuuden tarkastelija. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna on selvää, että kyseiset lakiesitykset ja niiden soveltaminen käytännössä ovat kuntien elinvoimaisuuden kannalta keskeisiä myös tulevalla ohjelmakaudella.
Tuettavat toimet ja toimenpiteet eivät olennaisesti muutu voimassa olevaan lakiin nähden. Selkeä muutos nykyiseen on se, että tukijärjestelmien joustavuutta lisättäisiin. Tavoitteena on nykyistä yksinkertaisempi ja joustavampi hallintojärjestelmä, mikä on kannatettava asia.
Suomen Kuntaliitto haluaa nostaa esille seuraavia huomioita lakiesityksestä:
Kansallisen lainsäädännön avulla on tarkoitus toisaalta joustavoittaa tukivarojen käyttöä sekä menettelyitä. Toisaalta halutaan ohjata varoja kohteisiin, joiden avulla on mahdollista edistää sekä uusien yritysten syntyä maaseudulla että vahvistaa jo toimivia yrityksiä. Tavoitteena on luoda sekä uusia työpaikkoja että vähentää olemassa olevien työpaikkojen poistumista. Jotta rajoitetuilla varoilla tehtävästä uudistuksesta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, on tärkeää sovittaa yhteen jo olemassa olevat tukimuodot. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa yritystukien ja aluekehityksen yhteensovittamisesta eri hallinnonaloilla.
Tukijärjestelmän joustavuutta on lisätty yhdistämällä yrityksille myönnettävät tuet yhdeksi yhtenäiseksi maaseudun yritystueksi, jolla voidaan tukea yritystoiminnan aloittamista ja investointeja. Samalla siihen sisältyisi myös yritystoiminnan kehittäminen. Tämän katsotaan parantavan yritysten mahdollisuuksia hyödyntää tukea, kun sen käyttö on nykyistä joustavampaa.
Suomen Kuntaliitto katsoo, että maaseudun kehittämisen tukimuotojen yhteensovittaminen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tukijärjestelmien kanssa on kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna järkevää ja mahdollistaa par-haan lopputuloksen. Tuen myöntäminen pienille yrityksille sekä lisäksi maataloustuotteiden ensiasteen jalostusta harjoittaville keskisuurille yrityksille on mielestämme oikea painotus. Maaseudulla monet yritykset ovat pieniä perheyrityksiä. Näin ollen oikea lähtökohta on, että tukea kohdennetaan pääsääntöisesti mikroyrityksille sekä useimmiten kokoluokaltaan mikroyritystä vastaaville maatiloille. Edelleen maatalouden harjoittajien tukeminen heidän laajentaessa toimintaansa maatalouden ulkopuolelle on kannatettava asia. Monialayrittäjien määrä on maaseudulla nousussa ja maaseudun elin-voimaisuuden kannalta nämä yritykset ovat tulevaisuudessa yhä keskei-semmässä asemassa.
Maaseudun yritystuen yhdistäminen yhdeksi tukimuodoksi on hakijan kannalta hyvä asia, etenkin kun siihen lisätään myös sähköisen tukihaun ja yksinkertaistettujen kustannusmallien käyttöönotto. Hallinnollisen taakan keveneminen sekä tuen ja sen maksun hakemisen nopeutuminen on yrittäjän näkökulmasta merkittävä parannus nykyiseen.
Toimintaryhmien työn jatkaminen mahdollistetaan samalla menettelyä joiltain osin yksinkertaistamalla, jotta toimintaryhmät voivat keskittyä olennaisimpaan tehtävään, eli paikallisyhteisönsä aktivointiin. Hanketoiminnassa nykyisin erillään olevat hankekokonaisuudet ehdotetaan yhdistettäväksi yhdeksi yleiseksi kehittämishanketueksi, jonka avulla voisi tukea alueen ja sen asukkaiden ja muiden toimijoiden yleistä hyvinvointia, maaseudun elinvoimaisuutta, yleistä elinkeinojen kehittämistä sekä yleishyödyllisiä investointeja. Tämän lisäksi toimintaryhmät voisivat toteuttaa paikallista strategiaansa teemahankkeiden avulla.
Kuntaliitto pitää toimintaryhmien perustehtävää paikallisyhteisön aktivoijana keskeisenä lähtökohtana. On hyvä, että tämä todetaan myös tässä. Nykyisten erillisten tukimuotojen yhdistäminen yhdeksi yleiseksi kehittämishanketueksi tulevalla ohjelmakaudella on kannatettavaa. Etenkin, kun sen odotetaan vähentävän nykyistä hankehallintoa. Erillisen teemahankkeen osalta Kuntaliitto painottaa edelleen yksinkertaisen hallinnoinnin tärkeyttä. Nykyisellä ohjelmakaudella käytössä ollut koordinaatiohanke on käytännössä osoittautunut hallinnollisesti työlääksi.
Selkeä muutos nykyiseen ohjelmakauteen on se, että tukijärjestelmässä siirryttäisiin pääosin sähköiseen asianhallintaan. Hakemuksen voisi tehdä sähköisesti, kuten nykyisellään tehdään viljelijätukien osalta. Paperilomakkeelle laaditun hakemuksen voisi jättää myös muulle kuin toimivaltaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle siten, että hakemus tulee vireille jo sen saavuttua mihin tahansa ELY -keskukseen. Samoin hakemus tulisi vireille jättämällä se toimintaryhmälle. Maksuhakemuksen suhteen koskee sama asia, toimintaryhmiä lukuun ottamatta.
Tulevalla ohjelmakaudella hakija voi valita tuen toimenpiteen kustannusten korvaamiseksi kolmen eri vaihtoehdon välillä. Nykyinen vaihtoehto, että tuetun toimenpiteen kustannukset korvataan tuen saajalle tämän osoitettua kustannuksen syntyneen ja esitettyä siitä kirjanpitotositteet ja muut asiakirjat, on käytössä myös tulevalla ohjelmakaudella. Tämän lisäksi voisi tuen saaja käyttää hyväksi mahdollisuutta saada tuki kertakorvauksena maksettuna, kiinteänä tukiosuutena tai vakiokustannusten perusteella. Tällöin riittää, että tuen saaja luotettavasti osoittaa toteuttaneensa toimenpiteet joihin tuki päätöksen mukaan on myönnetty. Nämä vaihtoehtoiset menettelyt ovat olleet mahdollisia rakennerahastoissa nykyisellä ohjelmakaudella ja nyt ne esitetään mahdollisiksi myös maaseutuohjelmassa.
On katsottu, että edellä mainittuja ohjelman ja tukijärjestelmän hallinnointiin liittyviä menettelyitä ja niistä aiheutuvia kustannuksia voidaan keventää siirtymällä sähköiseen asianhallintaan ja ottamalla käyttöön yksinkertaistettuja tukien maksumenetelmiä. Kuntaliitto on samaa mieltä ja pitää näitä toimenpiteitä hyvinä. On kuitenkin huomioitava, että kyseiset muutokset ja niiden sisällyttäminen järjestelmään edellyttävät enemmän resursseja ohjelmakauden alussa mm. koulutukseen ja tiedottamiseen. Myös sähköisen asianhallin-tajärjestelmän luominen alkuvaiheessa aiheuttaa lisäkustannuksia.
Asiakkaan näkökulmasta on tärkeää, että uudistukset ovat selkeitä ja hän saa myös riittävästi ohjeistusta ja apua niiden käyttöön. Näihin tukitoimenpi-teisiin tulee varata riittävästi resursseja.
Yhteenvetona Suomen Kuntaliitto toteaa, että lakiesityksessä on nykytilaan verrattuna ehdotettu sellaisia muutoksia, jotka toteutuessaan tarkoituksenmukaisesti yksinkertaistaisivat tukijärjestelmää ja helpottaisivat hankehallintoa hakijan näkökulmasta. Hakijan näkökulman priorisoinnin tuleekin olla keskeinen lähtökohta. Katsomme, että tämä on oikeansuuntaista kehitystä. Tärkeänä tavoitteena pidämme myös sitä, että pitkällä aikajänteellä ehdotetut muutokset alentavat hallinnon kustannuksia. Edelleen painotamme sitä, että hallinnon yksinkertaistamisen ja sujuvan asiakaslähtöisen lähestymistavan osalta on keskeistä, miten lakeja loppujen lopuksi käytännössä sovelletaan. Toteutuakseen tämä vaatii kaikilta viranomaistahoilta ja toimintaryhmiltä vahvaa tahtotilaa, hyvää yhteistyötä sekä käytännön toimia.
Maaseudun elinvoimaisuuden ja alueiden kilpailukyvyn säilymisen ja toisaalta sen parantamisen kannalta yritystoiminnan tukemisen, elinkeinojen yleisten kehittämishankkeiden, muiden maaseudun yleisten kehittämishankkeiden sekä toimintaryhmien työn kehittämisen tulee olla keskeisessä asemassa Manner-Suomen maaseutuohjelmassa myös tulevalla ohjelmakaudella.
SUOMEN KUNTALIITTO
Christell Åström
erityisasiantuntija, maaseudun kehittäminen ja pienkunta-asiat
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.