Hallituksen esityksessä (HE 136/2014 vp) ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia ja lukiolakia siten, että muita uskontoja kuin evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskontoa opetettaisiin, mikäli opetukseen osallistuvia olisi vähintään kymmenen.
Esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi opetuksen järjestäjän velvollisuutta järjestää vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle heidän oman uskontonsa opetusta, jos he eivät osallistu oppilaiden enemmistön mukaiseen uskonnon opetukseen. Opetuksen järjestäjällä olisi myös edelleen velvollisuus järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja on vähintään kolme.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuus-säännökseen perustuen olisi selkeämpää, jos vähintään kymmenen osallistujan sääntöä noudatettaisiin kaikkien uskontojen ja elämänkatsomustiedon osalta.
Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat oppilaat, joille ei ehdotetun muutoksen jälkeen opetettaisi heidän omaa uskontoaan, voisivat osallistua, kuten tälläkin hetkellä, joko enemmistön uskonnon mukaiseen uskonnon opetukseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen.
Niissä tilanteissa, joissa oppilas ei saisi uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusta, tulee opetuksen järjestäjän edelleen järjestää muuta opetusta tai ohjattua toimintaa perusopetusasetuksen (852/1998) 5 §:n 1 momentin mukaisesti.
Esitys liittyy hallituksen päätökseen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Uusia ryhmäkokoja noudatettaisiin 1.8.2015 alkaen.
Esityksen vaikutukset
Hallituksen esityksessä pienryhmäisten uskonnonopetuksen ryhmiä arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 1000. Ryhmäkoon nostaminen kymmeneen arvioidaan vähentävän ryhmiä nykyisestä noin 400. Esityksen myötä riittävä ryhmäkoko saavutettaisiin aiempaa harvemmissa kunnissa. Oppilasryhmärajan nostaminen kolmesta kymmeneen vähentää opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kustannuksia jonkin verran.
Opetuksen järjestämiseen liittyvät kustannukset ja hallinnolliset kustannukset sekä kuljetuskustannukset huomioon ottaen hallituksen esityksessä arvioidaan aikaansaavan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta v. 2016 yhteensä noin 1,3 miljoonan euron säästöt, joista perusopetuksen osuus olisi 1,2 milj. euroa ja lukiokoulutuksen osuus 0,1 milj. euroa. Vuonna 2015 säästö olisi 542 000 euroa.
Hallituksen esityksen mukaan nykyisillä valtionosuusprosenteilla valtiontalouden säästö vuonna 2016 olisi noin 347 000 euroa ja kuntien säästö 953 000 euroa. Vuonna 2015 valtiontalouden säästö olisi 145 500 euroa ja kuntien säästö 397 500 euroa.
Kuntaliitto pyytää korjaamaan hallituksen esityksessä olevan virheen lukiokoulutuksen valtionosuusprosenttien osalta. Lukiokoulutuksessa tulisi käyttää vuoden 2015 valtionosuusprosenttia samoin kuin perusopetuksessakin. Kuntien valtionosuusprosentti lukiokoulutuksessa v. 2015 on 29,44 prosenttia ja kuntien rahoitusosuus 70,56 prosenttia.
Lausunnon keskeinen sisältö
Nykyisin voimassa olevat perusopetuslaki ja lukiolaki asettavat varsin tiukat velvoitteet kunnille pienryhmäisten uskonnon opetuksen järjestämisestä. Kunnissa opetuksen järjestäminen on koettu haasteellisena. Lisäksi kelpoisuusvaatimukset täyttäviä opettajia on ollut vaikea saada. Koska velvollisuus järjestää pienryhmäisten uskonnonopetusta määräytyy kuntakohtaisesti, liittyy ryhmien kokoamiseen merkittäviä kuljetuskustannuksia, kun oppilaat joudutaan kokoamaan yhteen kouluun uskonnon opetuksen ajaksi.
Kuntaliitto pitää kannatettavana hallituksen esitystä perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamiseksi siten, että muita uskontoja kuin evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskontoa opetettaisiin, mikäli opetukseen osallistuvia olisi vähintään kymmenen. Kuntaliitto pitää hallituksen esitystä parannuksena nykytilanteeseen.
Esitys tukee hallituksen päätöstä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Myös kelpoisuusehtojen väljentäminen on osa rakennepoliittista ohjelmaa ja siinä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle on määritelty oma osuutensa.
Kuntaliiton mielestä tässä yhteydessä olisi syytä arvioida uskonnon opettajien kelpoisuusvaatimusten väljentämistä ja parantaa tätä kautta kelpoisuusehdot täyttävien opettajien saantia.
Kuntaliiton esittää harkittavaksi perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisen yhteydessä, olisiko perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen näkökulmasta selkeämpää, että vähintään kymmenen osallistujan sääntöä noudatettaisiin kaikkien uskontojen ja elämänkatsomustiedon osalta.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan hallituksen esityksen vaikutuksia tulee arvioida myös perusopetusasetuksen 5 §:n 1 momentin näkökulmasta. Oppilaalle, jolle ei perusopetuslain 13 §:n mukaisesti opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.
Vaikka ryhmäkoon nostamisen kymmeneen arvioidaan vähentävän pienryhmäisten uskonnonopetuksen ryhmiä, lisääntyy vastaavasti opetuksen järjestäjän velvoite järjestää muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa tätä asiaa ei ole huomioitu, joten todelliset säästöt jäänevät hallituksen esityksen perusteluissa esitettyä pienemmiksi.
SUOMEN KUNTALIITTO
Juha Karvonen
kehittämispäällikkö
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.