Kuuleminen 3.12.2013 ympäristövaliokunnassa (HE 201/2013 vp), Tuulia Innala

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jätelain 127 ja 152 §:n muuttamisesta liittyen pakkausten tuottajavastuun toteuttamiseen

Pakkausjätteen tuottajavastuun siirtymäkauden pidentäminen tarpeetonta 

Kuntaliiton näkemyksen mukaan pakkausjätteen tuottajavastuun siirtymäajan viivästyttäminen on tarpeetonta, koska keräysverkosto on jo valmiina ja keräys toimii kuntien verkossa tälläkin hetkellä yli 4 000 vastaanottopaikan voimin. Ei ole järkevää yhteiskunnan ja kuntalaisen kannalta, että nykyinen kuntien investoima verkosto jätetään käyttämättä. Tuottajat voivat hankkia keräyspalveluja kunnilta vähintään sen ajan, kun muodostavat omaa verkostoansa tarpeen mukaan. Tuottajavastuun mukainen jätehuolto on mahdollista 1.5.2014 alkaen. 

Eduskunnan ympäristövaliokunta on mietinnössään (2/2008 vp) akkujen ja paristojen tuottajavastuuseen liittyen todennut seuraavasti:

 

”Olemassa olevan infrastruktuurin käyttäminen on taloudellisesti perusteltua, ja kuntalaiset ovat yleensä hyvin tietoisia kuntien olemassa olevien jätteiden vastaanottopisteiden sijainnista, niiden hyödyntäminen myös tuottajavastuu-perusteisessa järjestelmässä olisi siksi tarkoituksenmukaista.”

 

Tuottajavastuun siirtymäajan viivästyttäminen nykyisestä aiheuttaa kunnille noin 60 mil-joonan euron bruttokustannukset aikavälillä 1.5.2014–1.1.2016. Tällöin siirtymäajan pidentämisen aikana kustannukset kohdistuvat väärin eli jätemaksuina kaikille kuntalaisille kulutuksesta riippumatta eikä pakkausten käyttäjille kulutusmäärän mukaan.

 

Jos kunnat kuitenkin joutuvat huolehtimaan tuottajalle säädetystä jätehuollosta myöhennetyn siirtymäkauden ajan, on kohtuullista, että tuottajat velvoitetaan järjestämään kuntien erilliskeräämälle pakkausjätteelle vähintään vastaanottoterminaalit alkuperäisessä aikataulussa 1.5.2014 alkaen.

 

Kustannukset kasvavat tai keräysverkosto vaarassa romahtaa

Kuntaliitto toteaa vielä, että kyse on säädöskokonaisuudesta, jossa pakkausjäteasetus on olennainen säädös tuottajavastuun täytäntöönpanossa. 2.12.2013 nähtäville saadun muo-katun asetusluonnoksen kustannusvaikutukset jätemaksuihin 1.1.2016 jälkeen voidaan arvioida olevan 20–30 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannukset perustuvat olettamaan, että kunnat täydentävät asetuksen mukaista tuottajien verkostoa huomattavasti. Kuntien kustannukset kasvavat suhteellisesti, koska kunnat joutuvat huolehtimaan kannattamatto-mimmasta osasta verkostoa. Vaihtoehtona voidaan nähdä keräysverkoston laajuuden romahtaminen ja sekajätemäärän kasvu, jos kunnat eivät täydennä keräystä. Kuntalaisella on yleensä lähellään helppo keräysvaihtoehto, sekajäteastia.

Vastaanottopaikkojen määrä ja sijoittuminen 

Pakkausjäteasetusluonnoksen mukaan täysi tuottajavastuu ei ole toteutumassa riittämättömän vastaanottoverkostovaatimuksen vuoksi (vähintään 2 000 pistettä). Asetusluonnos on jätelain hengen ja eduskunnan asettaman kierrätystavoitteen vastainen.  Säädösluonnokset eivät edistä yhdyskuntajätteen 50 %:n kierrätystavoitteen saavuttamista vuoteen 2016 mennessä. Ehdotettu puolittainen tuottajanvastuu ei kannusta pakkausjätteen vä-hentämiseen, koska se ei siirrä kuluttajien pakkausjätehuollon kustannuksia riittävästi tuottajien maksettavaksi. Aiheuttaja maksaa -periaate ei ole siten toteutumassa.

Kuntaliitto edellyttää, että vastaanottopaikkojen määrästä ja sijoittumisesta säädettäessä tulee konkreettisesti todeta, mitä vaivaton vastaanotto ja alueittainen tasapuolisuus kuntalaisille tarkoittaa. Kuntaliiton mukaan se tarkoittaa, että

1. jokaisessa kunnassa ja taajamassa tulee olla vähintään yksi vastaanottopaikka sekä vastaanottopaikka jokaista sellaista taajaman 2 000 asukasta kohden, joka ei ole kiinteistöittäisen pakkausjätteen keräyksen ja kuljetuksen piirissä.

 

2. haja-asutusalueet otetaan huomioon siten, että niillä tulee olla riittävästi kohtuullisesti saavutettavissa olevia vastaanottopaikkoja tavanomaisesti käytettävien palvelujen yhteydessä tai yleisesti käytettyjen kulkureittien varrella.  Alueiden ominaisuudet sekä vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden tarpeet tulee ottaa huomioon.

 

3. alueellisten vastaanottopaikkojen (keräysterminaalit) lukumäärä on vähintään 35 alueellisen kattavuuden takaamiseksi.

 

Kuntaliitto kummeksuu, että Suomeen ollaan luomassa Ruotsin mallia vastaavaa mallia, jota jopa lain perustelumuistiossa on kritisoitu toimimattomaksi.  Laissa ja asetuksessa vastuunjako tulee määritellä selkeästi.

SUOMEN KUNTALIITTO

Tuulia Innala
kehittämisinsinööri 

tags
Tuulia Innala

Etunimi
Tuulia
Sukunimi
Innala
erityisasiantuntija, kuntatekniikan kehittäminen

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2565
Kännykkä
+358 40 572 2120
Vastuualueet
  • Jätehuolto
  • Vesihuolto
  • Hulevesien hallinta
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Tekniikka