Hallitus esittää ilmastolain antamista puitelakina. Puitelakiin ei sisältyisi EU:n päästökaupan piiriin kuuluva toiminta energiantuotannon, suurteollisuuden ja ilmaliikenteen osalta. Päästökauppa kattaa noin 55 % Suomen päästöistä. Lakiin kirjattaisiin vuoden 2050 päästövähennystavoite 80 % verrattuna vuoden 1990 kasvihuonekaasupäästöihin. Lakiesitykseen ei sisälly erityisiä velvoitteita tai välittömiä kustannuksia toiminnanharjoittajille kuten kunnille tai yrityksille.
Valtion viranomaistoimintaan sellaisia voisi tulla. Tärkeimpiä olisivat eduskunnalle annettavat ilmastovuosikertomus ja kerran vaalikaudessa annettava selonteko sekä kymmenvuotissuunnitelma pitkän aikavälin ilmastopolitiikasta. Lakiesityksessä halutaan lisäksi vakinaistaa riippumaton tieteellispohjainen ilmastopaneeli lain toimeenpanon ja viestinnän tueksi.
Lain tavoitteena on johdonmukaisen, pitkän aikavälin ilmastopolitiikan jatkuvuuden turvaaminen suunnittelumekanismien avulla yli vaalikausien sekä eri ministeriöiden ilmasto- ja energiakysymyksiin liittyvien toimien jäsentelyn. Esityksessä keskeisimmiksi vastuuministeriöiksi todetaan ympäristöministeriö vaalikauden mukaisista suunnitelmista sekä ilmastovuosikertomuksesta, työ- ja elinkeinoministeriö pitkän aikavälin ilmastopolitiikasta ja suunnitelmien yhteensovittamisesta sekä maa- ja metsätalousministeriö sopeutumissuunnitelmien osalta. Valtionhallinnon kannalta ja eduskunnan pitämiseksi ajan tasalla ilmastopolitiikan ja siihen liittyvien rutiinien järjestäminen pysyvämmällä tavalla voi olla perusteltua.
Kuntaliitto suhtautuu varauksella siihen, että päästövähennystavoite 80 % vuodelle 2050 asetettaisiin täsmällisenä lukuarvona lain 6 § 2 momentin mukaan. Perusteluna on se, että vähennystavoite on tällä hetkellä ennemminkin suuntaa antava ja se tulee täsmentymään kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja Euroopan unionin sekä jäsenmaiden tulevan päätöksenteon pohjalta. Lisäksi päästövähennysohjelmia tehdään EU- tasolla lyhyemmille ajanjaksoille, kuten käynnissä oleva vuoteen 2020 ulottuva ohjelma ja vuoden 2030 puitteita koskeva prosessi. Hyväksytyn lain tulisi toimia erilaisissa muuttuvissa oloissa, sillä lain myöhempi muuttaminen voi olla hankalaa. ästövähennystavoite 80 % vuodelle 2050 asetettaisiin täsmällisenä lukuarvona lain 6 § 2 momentin mukaan. Perusteluna on se, että vähennystavoite on tällä hetkellä ennemminkin suuntaa antava ja se tulee täsmentymään kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja Euroopan unionin sekä jäsenmaiden tulevan päätöksenteon pohjalta. Lisäksi päästövähennysohjelmia tehdään EU- tasolla lyhyemmille ajanjaksoille, kuten käynnissä oleva vuoteen 2020 ulottuva ohjelma ja vuoden 2030 puitteita koskeva prosessi. Hyväksytyn lain tulisi toimia erilaisissa muuttuvissa oloissa, sillä lain myöhempi muuttaminen voi olla hankalaa.
Kuntien kannalta ennustettava, johdonmukainen ja pitkäjänteinen ilmasto- ja energiapolitiikka on tarpeen. Tavoitteena tulee olla ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen sekä myös uusiutuvien hiilivarastojen hyödyntäminen ja niistä huolehtiminen. Kunnilla on merkittävä rooli erityisesti tulevaisuuden yhdyskuntien suunnittelussa.
Kunnat ovat olleet ilmastonmuutos- ja energiakysymyksissä aloitteellisia ja aktiivisia vuosia. Vuonna 1997 aloitetussa Kuntien ilmastokampanjassa on mukana 54 kuntaa ja kaksi kuntayhtymää. Hiilineutraaleiksi julistautuneita kuntia on 14 ja Covenant of Mayors -kuntia on 7. Ilmastostrategia on 115 kunnalla. Energiatehokkuussopimusjärjestelmässä on mukana 135 kuntaa ja kuntayhtymää. Näihin liittyvät läheisesti kunta- tai maakuntavetoiset energiatoimistot ja energianeuvonta sekä rakennusten korjausneuvonta, liikkumisen ohjaus ja maatalouden energiaohjelma. Kunnallinen ilmastotyö kattaa kolme neljästä maamme asukkaasta. Ensi toukokuussa Kuntaliitto järjestää järjestyksessään 7. kuntien ilmastokonferenssin.
Kuntaliitto on erityisesti huolissaan ilmastonmuutoksen hillinnän vaatimien päästövähennystoimien ja ilmastonmuutokseen varautumisen kustannuksista ja niiden rahoituksesta. Sopeutumisen osalta kannamme huolta välttämättömien toteutus- mahdollisuuksien puuttumisesta, josta konkreettisena esimerkkinä on yhdyskuntien suojaaminen tulvilta. Kuntien ilmastostrategioista on hillinnän ja varautumisen osalta poimittavissa kustannustehokkaita ja nopeasti toimeenpantavia mahdollisuuksia, mutta on myös ylivoimaisen kalliita, pitkän takaisinmaksuajan keinoja.
Suomen harjoittama ilmastopolitiikka on varsin tiukasti sidoksissa Euroopan unionin ratkaisuihin, jotka toimeenpannaan direktiivitasoisella sääntelyllä. Päästöjen kannalta tosiasia on edelleenkin se, että noin 80 % kasvihuonekaasupäästöistä liittyy energiaan. Päästöjä säädellään yhtä aikaa EU-päästökaupalla, jäsenmaata sitovalla uusiutuvan energian osuuden kasvattamisella ja energiatehokkuutta eri tavoin parantamalla. Aina nämä tavoitteet ja toimenpiteet eivät kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla tai ovat pahimmillaan keskenään ristiriitaisia. On kyettävä jatkossa varmistamaan se, että EU:n kautta mahdollisesti tuleva uusi lainsäädäntö arvioidaan jo valmisteluvaiheessa myös ilmastonäkökulmasta.
Esitämme täsmennettäväksi lakiesityksen 15 §:n otsikkoa muotoon ”Valtion viranomaisten tehtävät.”
Ilmastopaneelin osalta toteamme, että puolueettomuus ja riippumattomuus ovat sinänsä tärkeitä tavoitteita. Tutkimuspolitiikalla ja sen valtionrahoituksella on kuitenkin aina kiinteä kytkentä hallitukseen ja sen päätöksiin. Paneelin tulee olla laajasti yhteiskunnan eri aloja edustava. Paneelin kokoonpanoon esitämme kunnallisalan ja kuntatekniikan tutkimuksen osuutta. Paneelin jäsenistä osa voisi olla määräajoin vaihtuvia. Näin saavutettaisiin myös laajempi edustavuus.
Tieteellisen paneelin ohella pidämme välttämättömänä osallistumismahdollisuutta muun muassa 9 §:n mukaisten ilmastopolitiikan suunnitelmien laadintaan. Suunnitelmien toteutettavuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden arviointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tätä varten esitämme lakiesityksen kohteena olevia yhteiskunnan toimijoita ja niistä erityisesti käytännön päästövähennys- ja sopeutumistoimista vastaavien tahojen edustajista koostuvan toteuttajapaneelin perustamista.
SUOMEN KUNTALIITTO
Leena Karessuo
johtaja,
alueet ja yhdyskunnat
Kalevi Luoma
energiainsinööri
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.