Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle 22.5.2014, dnro 2280/90/2014, Juha Karvonen

Hallituksen esitys muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisten ja ortodoksisen uskonnon opetusperusteiden tiukennuksesta

​Esitys eduskunnalle perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamisesta 

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslakia ja lukiolakia siten, että muita uskontoja kuin evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskontoa opetettaisiin, mikäli opetukseen osallistuvia olisi vähintään kymmenen.

Esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi opetuksen järjestäjän velvollisuutta järjestää vähintään kolmelle evankelis-luterilaiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluvalle oppilaalle heidän oman uskontonsa opetusta, jos he eivät osallistu oppilaiden enemmistön mukaiseen uskonnon opetukseen. Opetuksen järjestäjällä olisi myös edelleen velvollisuus järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja on vähintään kolme.

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat oppilaat, joille ei ehdotetun muutoksen jälkeen opetettaisi heidän omaa uskontoaan, voisivat osallistua, kuten tälläkin hetkellä, joko enemmistön uskonnon mukaiseen uskonnon opetukseen tai elämänkatsomustiedon opetukseen. Niissä tilanteissa, joissa oppilas ei saisi uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetusta, tulee opetuksen järjestäjän edelleen järjestää muuta opetusta tai ohjattua toimintaa perusopetusasetuksen 5 §:n mukaisesti.

Esitys liittyy hallituksen päätökseen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta 29.11.2013. Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015. Uusia ryhmäkokoja noudatettaisiin 1.8.2015 alkaen.

Esityksen vaikutukset

Pienryhmäisten uskonnonopetuksen ryhmiä arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 1000. Ryhmäkoon nostaminen kymmeneen arvioidaan vähentävän ryhmiä nykyisestä noin 400. Esityksen myötä riittävä ryhmäkoko saavutettaisiin aiempaa harvemmissa kunnissa. Oppilasryhmärajan nostaminen kolmesta kymmeneen vähentää opetuksen ja koulutuksen järjestäjien kustannuksia jonkin verran.

Kuljetuskustannukset sekä opetuksen järjestämiseen liittyvät hallinnolliset kustannukset huomioon ottaen esityksen arvioidaan aikaansaavan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta v. 2016 yhteensä noin 1,3 miljoonan euron säästöt, josta perusopetuksen osuus olisi 1,2 milj. euroa ja lukiokoulutuksen osuus 0,1 milj. euroa. Vuonna 2015 säästö olisi 650 000 euroa.

Nykyisillä valtionosuusprosenteilla valtiontalouden säästö vuonna 2016 olisi noin 397 000 euroa ja kuntien säästö 903 000 euroa. Vuonna 2015 valtiontalouden säästö olisi 198 500 euroa ja kuntien säästö 451 500 euroa.

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu seuraavia uskontoja varten: evankelis-luterilainen, ortodoksinen, islam, katolinen, juutalainen, buddhalainen, adventistinen, hare krishna, kristiyhteisö, bahai, Herran Kansa, mormoni, Vapaakirkko ja Helluntaikirkko.

Uudistus vaikuttaisi eniten katolisen uskonnon ja kaikkein pienimpien uskontojen opetukseen. Islamin uskonnon opetus isoimpien kaupunkien ulkopuolella vähenisi myös jonkin verran. Kaiken kaikkiaan uudistuksella olisi eniten vaikutuksia pienissä kunnissa.

Lukiossa opetustarjonta on suppeampaa. Lukioissa opetetaan vain evankelis-luterilaista, ortodoksista, katolista ja islamin uskontoa. Steinerlukioissa opiskellaan kristiyhteisön uskontoa.

Lausunnon keskeinen sisältö

Nykyisin voimassa olevat perusopetuslaki ja lukiolaki asettavat varsin tiukat velvoitteet kunnille pienryhmäisten uskonnon opetuksen järjestämisestä. Kunnissa opetuksen järjestäminen on koettu haasteellisena. Lisäksi kelpoisuusvaatimukset täyttäviä opettajia on ollut vaikea saada. Koska velvollisuus järjestää pienryhmäisten uskonnonopetusta määräytyy kuntakohtaisesti, liittyy ryhmien kokoamiseen merkittäviä kuljetuskustannuksia, kun oppilaat joudutaan kokoamaan yhteen kouluun uskonnon opetuksen ajaksi.

Kuntaliitto pitää kannatettavana hallituksen esitystä perusopetuslain 13 §:n ja lukiolain 9 §:n muuttamista siten, että muita uskontoja kuin evankelis-luterilaista ja ortodoksista uskontoa opetettaisiin, mikäli opetukseen osallistuvia olisi vähintään kymmenen. Kuntaliitto pitää hallituksen esitystä parannuksena nykytilanteeseen.

Esitys tukee hallituksen päätöstä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Myös kelpoisuusehtojen väljentäminen on osa rakennepoliittista ohjelmaa ja siinä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle on määritelty oma osuutensa. Kuntaliiton mielestä tässä yhteydessä olisi hyvä arvioida uskonnon opettajien kelpoisuusvaatimusten väljentämistä ja parantaa tätä kautta kelpoisuusehdot täyttävien opettajien saamista.  

Kuntaliiton näkemyksen mukaan hallituksen esityksen vaikutuksia tulee arvioida myös perusopetusasetuksen 5 §:n 1 momentin näkökulmasta. Oppilaalle, jolle ei perusopetuslain 13 §:n mukaisesti opeteta uskontoa tai elämänkatsomustietoa tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Vaikka ryhmäkoon nostaminen kymmeneen arvioidaan vähentävän pienryhmäisten uskonnonopetuksen ryhmiä, lisääntyy vastaavasti opetuksen järjestäjän velvoite järjestää muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa tätä asiaa ei ole huomioitu, joten todelliset säästöt jäänevät hallituksen esityksen perusteluissa esitettyä pienemmiksi.        

SUOMEN KUNTALIITTO          

Anneli Kangasvieri 
johtaja, opetus- ja kulttuuri                                                           

Juha Karvonen
kehittämispäällikkö

tags